Rahoituspäätökset perustuvat maksukykyyn ja markkinatilanteeseen

Julkisuudessa keskustellaan aika ajoin yritysten vaikeuksista saada rahoitusta investointeihin ja uusiin hankkeisiin. Aihe on tärkeä, mutta keskustelussa syntyy toisinaan vaikutelma, että ongelmana olisi pankkien haluttomuus rahoittaa yrityksiä. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Pankkien luotonantoa ohjaavat yksityiskohtainen sääntely, viranomaisten vaatimukset sekä pankkien omat riskienhallinnan periaatteet. Keskeinen lähtökohta on aina asiakkaan maksukyvyn arvioiminen koko laina-ajalle. Luottoa voidaan myöntää silloin, kun liiketoiminta on kestävällä pohjalla, kassavirta riittävä ja yrityksen kannattavuus sekä vakavaraisuus tukevat velanhoitoa myös tulevaisuudessa.

Suomen talouden pitkään jatkunut heikko kehitys on valitettavasti heikentänyt monen yrityksen luottokelpoisuutta. Tämä on näkynyt kielteisinä luottopäätöksinä. Erityisen vaikea tilanne on asuntorakentamisessa. Uusien asuntojen kysyntä on ollut vähäistä, kun työttömyys on lisääntynyt ja kuluttajien luottamus ollut heikko. Tämän seurauksena valmiita asuntoja on jäänyt myymättä ja uusien hankkeiden käynnistämiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Näissä oloissa sekä rakennuttajien että rahoittajien varovaisuus on ymmärrettävää.

”Talouden pitkään jatkunut heikko kehitys on valitettavasti heikentänyt monen yrityksen luottokelpoisuutta. Tämä on näkynyt kielteisinä luottopäätöksinä.”

Vakuuksilla on tärkeä rooli luottopäätöksissä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. Hyväkään vakuus tai takaus ei voi korvata puutteita asiakkaan maksukyvyssä. Luoton takaisinmaksun on ensisijaisesti perustuttava yrityksen kykyyn tuottaa kassavirtaa, ei vakuuden realisointiin.

Joskus on kannettu huolta myös siitä, että pankkikonttorien määrän väheneminen ja päätöksenteon keskittäminen suuriin keskuksiin heikentävät paikallistuntemusta ja sitä kautta vaikuttavat vakuuksien arviointiin. Vakuuksia koskee kuitenkin oma sääntelynsä, jonka tarkoituksena on varmistaa arvioinnin riippumattomuus varsinaisen luottopäätöksen teosta. Arvioinnin tekevät vakuuksiin erikoistuneet pankin asiantuntijat tai ulkopuoliset arvioitsijat. Tällä turvataan sekä arvioinnin objektiivisuus että asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu.

Yritysrahoitusta koskevassa keskustelussa on syytä tunnistaa se, että kaikki kasvu ja kehitys ei voi perustua velkarahoitukseen. Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän oman pääoman ehtoista riskirahoitusta. Pankit ovat luonteeltaan ennen kaikkea vieraan pääoman rahoittajia, eivät riskisijoittajia. Kasvuhankkeet edellyttävät yrittäjän omaa taloudellista sitoutumista sekä riittävää pääomapohjaa.

”Luotonantoon vaikuttavat talouden ja sääntelyn realiteetit, ei rahoitushalun puute.”

Rahoituspäätös perustuu aina huolelliseen valmisteluun. Selkeä liiketoimintasuunnitelma, realistiset ennusteet, uskottava markkinanäkemys sekä yrittäjän oma sitoutuminen parantavat merkittävästi mahdollisuuksia saada rahoitusta. Samalla tarvitaan nykyistä enemmän neuvontaa eri rahoitusvaihtoehdoista, jotta yrittäjät ja yritykset löytävät hankkeilleen tarkoituksenmukaisimman rahoitusratkaisun.

Toimiva yritysrahoitus on koko yhteiskunnan etu. Siksi keskustelussa on tärkeää tunnistaa sekä yritysten rahoitustarpeet että vastuullisen luotonannon reunaehdot. Kestävää kasvua saadaan, kun rahoitus kohdistuu hankkeisiin, joilla on edellytykset menestyä myös vaikeammissa talousolosuhteissa. Luotonantoon vaikuttavat talouden ja sääntelyn realiteetit, ei rahoitushalun puute.