OP Pohjolan Ritakallio: ”Meitä koskee lähes 100 000 sivua sääntelyä”

”Minun duunissahan kuuluu osata ne kaikki”, hörähtää OP Pohjolan pääjohtaja ja Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio, kun hän kertoo sääntelymäärästä, jota hänen johtamansa finanssiyhtiö noudattaa.

OP Pohjola tarjoaa pankki- ja rahoituspalveluita, vakuutustuotteita ja omaisuudenhoitopalveluita. Jokaista toimintoa koskee luonnollisesti oma sääntelynsä. Arvio sääntelyn sivumäärästä pyörii noin sadantuhannen sivun kokoluokassa.

”Sääntelyn keventämisessä on toistaiseksi nähty vasta puheita. Teot ovat olleet tosi hitaita”, Ritakallio sanoo.

Finanssisääntely ei ole vain finanssiyhtiöiden ongelma – raskaat vaatimukset valuvat alaspäin

Sääntelyn tuntevat nahoissaan pienetkin yritykset. Esimerkiksi pankkeja Euroopan tasolla valvovan Euroopan pankkivalvontaviranomaisen EBA:n (European Banking Authority) antamat luotonmyöntöohjeet antavat jokaisesta luotonannon vaiheesta erikseen yksityiskohtaista sääntelyä. Osa niistä soveltuu huonosti Suomeen. Yrityslainoituksessa pankin on vaadittava pieniltäkin yrityksiltä kassavirta-analyysi viiden vuoden ajalta.

”Vaatimus on pienyrityksille kohtuuton. Ei heillä ole näkymää viiden vuoden päähän. Sääntely ei anna pankille lainanantotilanteessa mahdollisuutta erotella isoja ja pieniä yrityksiä”, Ritakallio toteaa.

Myös vastuullisuutta parantava ESG-sääntely on tuottanut harmaita hiuksia yrityskentällä. EU-komissio yritti keventää PK-yritysten taakkaa poistamalla niiltä joitakin jo kaavailtuja kestävyysraportointivelvoitteita. Taakka jäi poistamatta finanssiyhtiöiltä, joiden on edelleen kerättävä rahoitusta hakevilta yhtiöiltä samoja tietoja, jotta rahoitussääntelyn raportointivelvoitteet täyttyvät.

”Päädytään tilanteeseen, jossa yritysten on rahoitusta saadakseen toimitettava samat tiedot finanssiyhtiölle eikä viranomaiselle, kuten aluksi piti”, Ritakallio havainnollistaa.

Yleisesti ottaen viranomaisten vaatima raportointi on raskasta. On aivan eri asia vastata tämän kaltaisiin vaatimuksiin, jos yrityksen palkkalistoilla on juristiarmeija – mutta eihän pienillä yrityksillä ole sellaisia käytössään”

Finanssivalvojien pitäisi ottaa kilpailukyky huomioon koko Euroopan tasolla

Eurooppa on tilanteessa, jossa maanosan kilpailukykyä on parannettava verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Finanssimarkkinat ovat varsin globaalit. Tosin ei kaikilta osin: esimerkiksi asuntolainoitus on vahvasti kansallista ja markkinat ovat hyvin erilaisia tuotteita myöten.

”Myös finanssivalvojien pitäisi toiminnassaan ottaa huomioon rahoitusvakauden lisäksi kilpailukyvyn ja talouskasvun edistäminen. Tämä täytyisi tehdä paitsi meillä kotimaassa, mutta myös EU:ssa. Aina olisi mietittävä, miten tehdyt päätökset vaikuttavat eurooppalaisen finanssisektorin kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla”, Ritakallio vaatii.

Ritakallio myöntää, että rahoitusvakauden ylläpito on onnistunut finanssikriisin jälkeen hyvin. Euroopan rahoitusvakaus on säilynyt myllerryksissä hyvin.

”Meidän on mahdollista saada molemmat. Sekä hyvä rahoitusvakaus että toimintaympäristö, jossa kilpailukykymme mahdollistaa talouskasvun. Nyt on kriittisesti tarkasteltava sääntely-ympäristöämme ja sitä, miten tiukasti kasvua kuritamme”, Ritakallio sanoo.