Mitä tavoittelemme?
Avain Suomen menestykseen – järkevä sääntely ja maltillinen verotus
Rahastoista uusi vientivalttimme – kasvuvoimaa ja investointeja Suomeen
Raivataan esteet tekoälyn ja datan hyödyntämisen tieltä
Kestävään kasvuun konkretialla, ei vain raportoinnilla
1
Avain Suomen menestykseen – järkevä sääntely ja maltillinen verotus
Suomen talouskasvun rahoittamiseksi tarvitaan menestyvä finanssiala. Tämä edellyttää toimintaympäristöä, jossa sääntely tukee kasvua, ja verotuskäytänteillä ei heikennetä suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Myös valvojien tehtävissä on huomioitava yritysten kasvuedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Finanssialan yritykset työllistävät tuhansia suomalaisia, ja ala on Suomen suurimpia veronmaksajia.
- Kaikessa sääntelyssä on kiinnitettävä huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Sekä kotimaassa että EU:ssa on suhtauduttava kriittisesti uuden sääntelyn luomiseen.
- On välttämätöntä tunnistaa ja purkaa sellaista kansallista sääntelyä, joka tekee suomalaisesta sääntelystä perusteettomasti tiukempaa kuin verrokkimaissa.
- Suomen on vaikutettava voimakkaasti EU:ssa siihen, että finanssialan kilpailukykyä heikentävää sääntelyä ja valvontaa yksinkertaistetaan.
- Finanssivalvojien tehtäviin sekä kotimaassa että EU:ssa on lisättävä kilpailukyvystä huolehtiminen ja talouskasvun edistäminen. Jatkossa valvojien on otettava huomioon, miten päätökset vaikuttavat finanssialan mahdollisuuksiin rahoittaa ja tukea kasvua.
- Varmistetaan, että Finanssivalvonnan (Fiva) antamat suositukset eivät muodosta tosiasiassa velvoittavaa sääntelyä. Suosituksia ei saa antaa ilman asianmukaista, selkeää säädösperustaa ja riittäviä vaikutusarvioita.
- Finanssialan yritykset ovat Suomen suurimpia veronmaksajia. Finanssialan verotuksen kiristäminen heikentäisi suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisi kustannuksia, jotka voisivat heijastua myös asiakkaisiin.
- Finanssialan verotuskäytänteiden on vastattava toimialan globaalia toimintaympäristöä, jotta Suomeen suuntautuu sijoituksia ja investointeja.
- Valtion omistusten rakennetta on arvioitava kriittisesti, jotta pääomien käyttöä voidaan tehostaa ja markkinaehtoisia ratkaisuja hyödyntää investointien edistämiseksi.
2
Rahastoista uusi vientivalttimme – kasvuvoimaa ja investointeja Suomeen
Menestyvä kotimainen rahastoala hyödyttää koko kansantaloutta. Kilpailukykyinen rahastoala ja nykyaikainen lainsäädäntö houkuttelevat suomalaisiin rahastoihin ja Suomeen sijoituksia myös ulkomailta. Rahastot ovat vientituote siinä missä jäänmurtajatkin. Suomalainen rahastoala työllistää yli 1500 ihmistä ja luo merkittävästi verotuloja. On pidettävä huolta, että sääntelyllä ei haitata uusien rahastojen perustamista, vähennetä kilpailua tai aseteta kotimaisia rahastoyhtiötä muiden EU-maiden rahastoyhtiöitä huonompaan asemaan.
- Rahastojen verotus on uudistettava vastaamaan muiden eurooppalaisten rahastojen verokohtelua, jotta suomalaiset rahastot voivat toimia tasavertaisissa kilpailuolosuhteissa. Näin Suomi olisi houkuttelevampi kotipaikka rahastoille.
- Osuudenomistajarekisteriä koskevaa sääntelyä on muutettava niin, että rekisterin pitäminen hajautetusti on mahdollista. Tämä avaisi kotimaisille rahastoille tien kansainvälisille markkinoille sekä lisäisi tarjolla olevia vaihtoehtoja ja kilpailua kuluttajille.
- Suomessa on mahdollistettava eurooppalaisten pitkäaikaisten sijoitusrahastojen (ns. ELTIF-rahastojen) ja lainanantorahastojen perustaminen poistamalla verolainsäädännön esteet. ELTIF-rahastot avaisivat mahdollisuuden myös piensijoittajille ja pienemmille instituutioille osallistua listaamattomien kasvuyritysten rahoitukseen. Samalla voitaisiin paikata yritysrahoituksessa olevia puutteita riskipääoman tarjonnassa.
- Suomessa pitää sallia rahastoille niin sanottu vaihtuvapääomaisen osakeyhtiön malli (SICAV), joka parantaisi niiden kilpailukykyä.
- Suomi tarvitsee ulkomaisia sijoituksia. Kansallinen sääntely ei saa asettaa esteitä ulkomaisten rahastojen Suomeen suuntautuville sijoituksille.
3
Raivataan esteet tekoälyn ja datan hyödyntämisen tieltä
Suomen on vahvistettava kilpailuetuaan digipalveluiden ja ‑tuotteiden hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Siksi kansallista lisäsääntelyä on vältettävä ja lainsäädännön on mahdollistettava datan, teknologian ja tekoälyn täysipainoinen käyttö finanssialan kehittämisessä. Kun toimintaympäristö tukee innovaatioita, voidaan osaamista myös viedä maailmalle.
- Suomen on poistettava sellainen kansallinen lisäsääntely ja tulkintakäytäntö, joka estää tai tarpeettomasti rajoittaa datan hyödyntämistä, viranomaisten ja yritysten välistä sujuvaa tiedonvaihtoa sekä finanssialan tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Suomen on vaikutettava siihen, että EU-sääntelyssä ei rajoiteta tekoälyn käyttöä finanssipalveluissa.
- Viranomaisten EU:n tekoälyasetuksen mukaisia kansallisia valvontavaltuuksia on selkeytettävä, jotta on yksiselitteistä, mikä viranomainen vastaa eri tekoälyn käyttötapausten valvonnasta ja ohjauksesta.
- Viranomaisilmoittamisen digitalisoinnissa on huomioitava myös liiketoiminnan lähtökohdat ja eri toimialojen erityispiirteet riittävällä tasolla.
- Kansalaisten potilastietojen siirtyminen hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä on digitalisoitava tietoturvan parantamiseksi sekä ajan ja rahan säästämiseksi. Valtionhallinnossa hankkeelle pitää nimetä ”vastuullinen omistaja”, joka alkaa edistää sitä.
- Vapaaehtoisen henkilövakuuttamisen edellytysten säilyminen on varmistettava. Vakuutusyhtiöillä on jatkossakin oltava oikeus käsitellä vakuutustoiminnan kannalta välttämättömiä potilastietoja. Ilman asianmukaista pääsyä terveystietoihin vakuutusyhtiöiden olisi kiristettävä riskien arviointia.
- Tietosuojasääntely on ajantasaistettava päivittämällä työelämän tietosuojalakia ja sähköistä viestintää koskevaa sääntelyä.
- Suomeen on luotava digitaalinen testamenttirekisteri. Se vähentäisi epävarmuutta, manuaalista työtä ja kustannuksia sekä parantaisi prosessien läpinäkyvyyttä ja oikeellisuutta.
4
Kestävään kasvuun konkretialla, ei vain raportoinnilla
Kestävän rahoituksen kehikko on ollut murroksessa viimeiset kahdeksan vuotta. Emme ole päässeet vielä edes näkemään, miten kokonaisuus toimii käytännössä. Nyt on aika keskittyä raportoinnin jatkuvien muutosten sijaan vihreän kasvun konkreettiseen toimeenpanoon. On oltava rohkeutta tehdä sellaisia päätöksiä, joilla ilmastolle ja ympäristölle haitallista liiketoimintaa vähennetään suoraan siellä, missä haitat syntyvät.
- Tulevina vuosina on keskityttävä olemassa olevien kestävän rahoituksen säädösten ja säädösmuutosten implementointiin. Uusia kestävyyteen liittyviä raportointivelvoitteita ei lähtökohtaisesti pidä antaa. Kestävän rahoituksen sääntely on implementoitava mahdollisimman yhdenmukaisesti koko EU:ssa.
- Eri raportointi- ja tiedonantokehikkojen on oltava keskenään mahdollisimman yhdenmukaisia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että samoja tietoja ei tarvitse raportoida useaan kertaan eri yhteyksissä.
- Finanssialan yrityksillä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus hankkia tarvitsemansa raportointidata sopimuskumppaneiltaan. Finanssialan yrityksille ei pidä asettaa yksityiskohtaisempia tai laajempia ESG-raportointivaatimuksia kuin niiden asiakasyrityksiltä edellytetään.
- Vaikka finanssialalla on keskeinen rooli kestävyysmurroksen rahoittajana, kestävyystavoitteita ei saavuteta pelkästään asettamalla finanssiala kestävyyspoliisin rooliin. Sääntelyn painopisteen on kohdistuttava ilmastolle ja ympäristölle vahingolliseen liiketoimintaan saastuttaja maksaa -periaatteella.
- Mahdollisuus kaupallistaa luontoarvoja on tärkeä väline vauhdittaa luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia. Luonnonarvomarkkinoita tulee edistää ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Kansallista velvoittavaa sääntelyä ei tule valmistella ennen kuin EU:n luonnonarvomarkkinoita koskeva sääntelykehys on selvillä.
- Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino päästöjen vähentämiseen. Edistetään energiatodistusten hankintaa asuinrakennuksissa peruskorjausten yhteydessä.