Mitä tavoittelemme?
Digihuijausten ja muun petosrikollisuuden torjunta edellyttää laajaa yhteistyötä
Huoltovarmuus rakentuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle
Rakennusten vesivuoto-, kosteus- ja homeongelmien ehkäisyyn vauhtia
Kuolemanvaraturvan verokohtelua on uudistettava
Sähköpotkulautailuun on säädettävä kypäräpakko
1
Digihuijausten ja muun petosrikollisuuden torjunta edellyttää laajaa yhteistyötä
Petosrikollisuus on nykyisin rikollisten parissa jopa kannattavampi ansaintakeino kuin huumerikollisuus. Huijaukset ovat erittäin ammattimaisia, ja niitä tehdään tekoälyn avulla massiivisessa mittakaavassa. Iso osa huijauksista saa alkunsa tavalla tai toisella somealustoilla. Kiinnijäämisen riski on pieni. Pankeilta vaaditaan estotoimia sekunneissa, mutta torjuntaan on velvoitettava muitakin toimijoita.
- Suomen on ajettava EU-sääntelyyn somealustoja, hakukoneoperaattoreita ja netin kauppapaikkoja koskeva velvoite kitkeä huijauksia sekä osallistua rikosten uhreille maksettaviin korvauksiin. Velvollisuuden laiminlyönti on sanktioitava.
- Pankkien käytössä olevia keinoja petosrikollisuuden torjuntaan on lisättävä lainsäädännön muutoksin. Esimerkiksi pankkien välistä tietojen vaihtoa digihuijausten, muiden talousrikosten, tietoverkkorikosten sekä rahanpesun torjumiseksi on edistettävä uudistamalla mm. pankkisalaisuuteen ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Myös pankkien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava.
- Kansallinen digihuijausten torjunnan ohjelma on käynnistettävä jatkuvalla rahoituksella. Mukaan ohjelmaan on saatava viranomaiset, pankit, operaattorit, netin kauppapaikat ja muut relevantit toimijat.
- Rahanpesun torjuntatoimia on sujuvoitettava perustamalla kansallinen tietokanta (ns. PEP-rekisteri), johon kerättään tiedot poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä sekä heidän lähipiiristään. Tällöin kaikilta finanssialan asiakkailta ei tarvitsisi kysyä samoja PEP-tietoja toistuvasti, vaan tiedot olisivat saatavilla rekisteristä. Myös PRH:n kauppa-, yhdistys- ja säätiörekistereiden edunsaajatietojen laatua on parannettava rahanpesun torjunnan tehostamiseksi.
- Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keinoja ja tietojenvaihtoa viranomaisten ja yritysten välillä on kehitettävä edelleen niin, että järjestäytyneen rikollisuuden integroituminen yhteiskunnan rakenteisiin pystytään estämään.
- Kansalaisten digi- ja tekoälyosaamista on vahvistettava eri koulutusasteilla ja työelämässä. Tavoite edistää myös kansalaisten talousosaamista.
2
Huoltovarmuus rakentuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle
Yhteiskunnan kriittiset infrastruktuurit, palvelut ja toimintakyky ovat keskeisiltä osin elinkeinoelämän varassa. Yritysten sitouttaminen on huoltovarmuusjärjestelmän toimivuuden ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa.
- Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvien toimialapoolien riittävä rahoitus on varmistettava, jotta yksityisen sektorin vahva varautuminen säilyy oleellisena osana huoltovarmuustyötä.
- Yritysten sitoutuminen huoltovarmuustyöhön edellyttää sitä, että niiden tarpeet ja prioriteetit otetaan asianmukaisesti huomioon huoltovarmuusorganisaation toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Huoltovarmuus edellyttää toimivaa liikenneverkkoa, jonka ylläpitoa ja rahoitusta voidaan vahvistaa yhdistämällä julkista ja yksityistä, markkinaehtoista rahoitusta.
3
Rakennusten vesivuoto-, kosteus- ja homeongelmien ehkäisyyn vauhtia
Vesivuotovahinkoja tapahtuu Suomessa noin 38 000 vuodessa. Vakuutusehtojen mukaisten ikävähennysten ja omavastuiden jälkeen vakuutuksenottajille jää yleensä itse maksettavaksi vielä huomattava summa. Lisäksi osa kosteus- ja homevaurioista jää vakuutusturvan ulkopuolelle. Ympäristöministeriö on arvioinut kosteus- ja homevaurioista johtuvat vuosikustannukset sadoiksi miljooniksi euroiksi korjaamiseen ja terveyshaittoihin liittyvinä kuluina.
- Vahinkojen pienentämiseksi ja niiden nopeammaksi havaitsemiseksi vesi- ja viemärilaitteistoa koskevaan asetukseen on lisättävä vaatimus käyttövesiputkiston vuodon havaitsevasta laitteesta. Laitteen tulee sulkea vesi ja hälyttää vuodosta. Näin riski pitkäaikaisen kosteus- ja homevaurion syntymiseen vähenee.
4
Kuolemanvaraturvan verokohtelua on uudistettava
Riskihenkivakuutusten verokohtelu on uudistettava. Nykyisin omaisuuden menetyksestä maksettu korvaus on verovapaa, mutta perheen huoltajan kuolemaan perustuva korvaus on veronalaista.
- Ainakin lähiomaisille maksettava riskihenkivakuutuksen korvaussumma on säädettävä verovapaaksi.
5
Sähköpotkulautailuun on säädettävä kypäräpakko
Sähköpotkulautojen yleistyttyä myös niillä sattuneet vahingot ovat lisääntyneet. Sähköpotkulautaonnettomuuksista ei toistaiseksi ole saatavissa virallisia tilastolukuja, mutta esimerkiksi mikroliikkumisen promillerajaa koskevassa muistiossa (2023) on arvioitu, että noin 1600 sähköpotkulautailijaa loukkaantuu Suomessa vuosittain niin, että he tarvitsevat erikoissairaanhoitoa päivystyksessä tai vuodeosastolla. Usein sähköpotkulautaonnettomuudet ovat vakavampia kuin polkupyöräonnettomuudet. Yleisimpiä vammoja ovat pään ja kasvojen vammat sekä raajojen murtumat.
- Vakavien vammojen vähentämiseksi sähköpotkulautailuun pitää säätää kypäräpakko.