Mitä tavoittelemme?
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella kestävä sote
Yrittäjien eläketurva kestävälle pohjalle
Työeläkkeet turvataan parhaiten hajautetusti
1
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella kestävä sote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin ja jotkut hyvinvointialueet ovat suoranaisen kriisin partaalla, mikä vaikuttaa hoivan lisäksi valtion kykyyn rahoittaa julkista terveydenhuoltoa. Sote-palveluiden on oltava riittävät ja tasapuoliset eri puolilla maata ja niiden pariin on päästävä oikea-aikaisesti. On löydettävä uusi ja toimiva tapa rahoittaa sote-palvelut. Yksityisen sektorin kumppanuus on tärkeä väline julkisen terveydenhoidon ja vanhushoivan täydentäjänä.
- Valtiovallan on säädettävä valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaus. Kansalaiset tarvitsevat tiedon siitä, miten kattavia ja millä tavoin toteutettuja verovaroin kustannettavia sosiaali- ja terveyspalveluita heillä on oikeus saada, ja mitkä palvelut jäävät yksilön omalle vastuulle. Hoitoon ja hoivaan pääsyn kriteerit on määriteltävä kansallisesti.
- Julkista terveys- ja hoivapalvelua on voitava tulevaisuudessa täydentää helposti yksityisellä rahalla tai omalla varautumisella, esimerkiksi vakuutuksilla.
- Lainsäädännölliset esteet tai tulkintojen epäselvyydet eivät saa estää yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoita tarjoamasta palveluja julkisen palvelun täydentäjinä.
- Julkinen palvelulupaus on välttämätön edellytys yksityisen hoivavakuutusmarkkinan synnylle. Jos yksityisiä hoivavakuutuksia syntyy, on niiden korvaukset säädettävä verottomiksi. Kansalaisten oma varautuminen vähentää julkisen talouden painetta.
- Varallisuutta ei pidä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa nykyistä laajemmin. Se heikentäisi luottamusta järjestelmään ja saattaisi johtaa erilaisiin toimiin, jolla omaisuus saataisiin siirrettyä valtion ulottumattomiin.
- Eläkeaikaan tähtäävän säästämisen säännöt on uudistettava ja säästämiseen on kannustettava esimerkiksi verovähennyksen avulla. Lakisääteinen eläketurva kattaa kohtuullisen toimeentulon, mutta täydentävä eläkesäästäminen parantaa mahdollisuuksia varautua eläkeaikaisiin lisämenoihin, kuten hoiva- ja terveyspalvelujen hankintaan.
- Kotitalousvähennystä on suunnattava erityisesti ikäihmisten hoivapalveluihin sekä esimerkiksi oman asunnon muutostöihin, jotta ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin haluavat, ja on mahdollista.
- Käänteistä asuntolainaa on kehitettävä, jotta ikäihmiset voivat sen avulla käyttää vapaaehtoisesti varallisuuttaan esimerkiksi hoivapalveluihin ja asumiseen omassa kodissa.
2
Yrittäjien eläketurva kestävälle pohjalle
Yrittäjien nykyinen eläkejärjestelmä on pysynyt melko samanlaisena yli 50-vuotisen historiansa aikana ja kaipaa kehittämistä. YEL-järjestelmä on ollut lähes koko ajan alijäämäinen, ja valtio on kattanut vuosittain reilun puolen miljardin euron vajeen verovaroista. YEL-järjestelmää on kehitettävä, jotta se säilyy tulevaisuudessakin sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille.
- Yrittäjien kohtuullisesta eläke- ja sosiaaliturvasta on pidettävä huolta. YEL-järjestelmä on säilytettävä pakollisena ja yrittäjien on osallistuttava eläketurvansa rahoitukseen riittävässä määrin.
- Yrittäjien eläkemaksun tulisi perustua verotettaviin ansiotuloihin.
- Valtion osuus YEL:n rahoittamisessa on saatava merkittävään laskuun.
- Rahastointi on YEL-järjestelmän pitkän aikavälin kestävä ratkaisu, ja se täytyy aloittaa mahdollisimman pian.
- Yrityksen ottaman yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ikäraja tulisi olla nykyisen 70 ikävuoden sijaan työeläkelakien mukainen vanhuuseläkeikä. Vakuutusmaksun enimmäismäärää ei ole inflaatiotarkistettu yli 20 vuoteen, joten sitä tulisi korottaa.
3
Työeläkkeet turvataan parhaiten hajautetusti
Työeläkkeet ovat tärkeä osa sosiaaliturvaa. Niiden toimivuus turvataan parhaiten hajautetulla, yksityisiin toimijoihin perustuvalla hallintomallilla.
- Yksityisiin toimijoihin perustuva hajautettu hallintomalli vähentää riskejä, lisää kilpailua ja varmistaa, että eläkevarat käytetään yksinomaan työeläkkeisiin.
- Eläkkeiden rahoituksen kestävyydestä on huolehdittava siten, ettei eläketurvan kohtuullinen taso vaarannu.
- Työeläkejärjestelmän jatkuva kehittäminen on toteutettava työnantajien ja palkansaajien kanssa tiiviissä yhteistyössä myös tulevaisuudessa.
- Työeläkejärjestelmän sääntelyn on pysyttävä kansallisessa päätösvallassa.
- Eläketurvaa voidaan vahvistaa elvyttämällä vapaaehtoinen lisäeläkesäästäminen. Lisäeläkkeen eläkeiän on vastattava työeläkelakien mukaista eläkeikää ja maksut on voitava vähentää verotuksessa järkevässä määrin.