Kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ei ole Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä viisasta eikä perusteltua kiristää. Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaa henkivakuutuksen perusteella saatu alle 35 000 euron suuruinen korvaus lähiomaisille pantaisiin verolle. Kiristys koskisi monia muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia.
”Vapaaehtoisen sosiaaliturvan täydentämiselle on Suomessa näinä aikoina vahva tarve. Yhteiskunnan pitää siihen kannustaa eikä lyödä sitä verokepillä. Toivottavasti maan hallitus säilyttää henkivakuutusten verohuojennuksen, koska kuolemantapauksiin liittyvä taloudellisen turvan vaje on Suomessa erittäin merkittävä. Veronkiristyksen sijaan hallituksen pitäisi pikemminkin keventää vapaaehtoiseen varautumiseen liittyvää verorasitusta, mikä kannustaisi varautumaan erilaisiin ikäviin tilanteisiin elämässä”, johtaja Lea Mäntyniemi FK:sta sanoo.
Henkivakuutusjärjestelmä on luotu tuomaan turvaa tilanteeseen, jossa perheen elättäjä menehtyy ja taloudelliset vastuut jäävät lesken ja lasten kannettaviksi. ”Heitä ei pidä ajaa kohtuuttomiin ratkaisuihin, kuten oman kodin pakkomyyntiin verojen maksamisen vuoksi”, Mäntyniemi toteaa.
Suomalaiset ovat Mäntyniemen mukaan lähtökohtaisesti huonosti vakuutettuja perheenhuoltajan kuolemantapauksen varalta. Vain reilu kolmannes kansalaisista on ottanut henkivakuutuksen turvaamaan sitä nettotulojen menetystä, minkä eteen perhe joutuu perheenelättäjän kuollessa.
”Julkinen sosiaaliturva ei edes sisällä kertakorvaustyyppistä kuolemanvaraturvaa, vaikka sellaisen tarve äkillisessä ja yllättävässä tilanteessa on monesti suuri. Erityisen haavoittuvia ovat perheet, joilla on lapsia ja lainaa”, Mäntyniemi sanoo.
Taloudellisesti järkevän käyttäytymisen myötä yhteiskunta voi säästyä merkittäviltäkin kustannuksilta, jos taloudelliseen ahdinkoon joutunut perhe on itse varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin. ”Nykyinen kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole mitenkään riittävä saati korkea, jos sitä vertaa vaikkapa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä).”
VM:n ehdottama veronkiristys koskisi riskihenkivakuutuksen ohella useita muitakin vakuutuksia ja sitä kautta suurta vakuutettujen joukkoa. Kuolemantapauskorvauksia maksetaan myös työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta, matkustajavakuutuksista, ryhmähenkivakuutuksista sekä vapaaehtoisista tapaturmavakuutuksista.