
Elisabeth (vas.) kertoi tarinansa Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensi-iltatilaisuudessa. Tilaisuuden juonsivat FA:sta Marjo Lapatto ja Tuomo Yli-Huttula.
Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumentin ensimmäisessä jaksossa tarinansa kertoo Elisabeth, joka menetti yli 40 000 euroa sijoitushuijauksessa. Elisabeth toivoo, että hänen tarinansa voisi auttaa jotakuta muuta välttymään vastaavalta.
”Haluan antaa kasvot tälle hirveälle tapahtumalle. Toivon, että voin ehkä näin toimia vertaistukena jollekulle toiselle sekä poistaa aiheeseen liittyviä tabuja ja rikoksen uhrien kokemaa häpeää. Meistä kukaan ei ole näiltä rikoksilta suojassa.”
Vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin sijoitushuijauksilla viedä yli 31 miljoonaa euroa. Tästä summasta pankit saivat estettyä tai palautettua 12,4 miljoonaa. Elisabethiin kohdistunut huijaus kulki melko perinteiseen malliin: Hän kertoo dokumentissa törmänneensä sosiaalisessa mediassa mainokseen, jossa tarjottiin mahdollisuutta sijoittaa kryptovaroihin.
Näin huijaus eteni
Elisabeth piti mainosta ja firmaa luotettavana ja lähti mukaan – ensin pienillä summilla, sitten isommilla. Huijauksessa käytetyt sijoitustilit ja alustat olivat kaikki sijoittajan omissa nimissä käyttäjätunnuksia (mukaan lukien biometrinen tunnistus) ja salasanoja myöten.
Huijauksessa käytettiin varojen siirtoon aitoja sijoitustoiminnassa käytettäviä alustoja, mutta varsinainen sijoitussovellus ja kryptolompakko olivat tekaistuja. Lompakko oli ammattimaisesti tehty: se mukaili aitoa kryptolompakkoa, ja siinä pystyi muun muassa lähettämään ja vastaanottamaan varoja sekä tarkastelemaan saldoja ja muita lompakon tapahtumia reaaliajassa ja takautuvasti. Varallisuuden määrää pystyi myös tarkastelemaan eri valuutoissa.
Sijoitusalustasta oli sekä sovellus-, että verkkoselainversiot. Huijarit loivat vaikutelman, että kaikki sijoittamiseen liittyvä olisi sijoittajan itsensä hallinnoimaa. Sijoitushuijarit esiintyivät sijoitusneuvojina, joilla oli esittää myös yhdysvaltalaisen arvopaperivälittäjiä ja välitysyhtiöitä valvovan itsesääntelyorganisaation FINRAn (Financial Industry Regulatory Authority) toimiluvat.
Lopulta Sveitsiin rekisteröity sijoitusyhtiö, puhelimeen asennettu sijoituslompakko ja palvelun kautta sijoitetut rahat katosivat kuin tuhka tuuleen.
Sittemmin on selvinnyt, että Elisabethin kohtaama petos liittyi laajempaan kansainväliseen sijoitushuijaukseen, jolla on uhreja lisäksi muun muassa Sveitsissä ja Ruotsissa. Sveitsin ja Ruotsin viranomaistahot olivat antaneet varoituksen sijoitusyhtiöstä, mutta Elisabethille tieto tuli liian myöhään. Sittemmin huijarit ovat jatkaneet toimintaansa toisen, uuden rekisteröidyn yhtiön nimissä.
EU:n on laitettava yhteistuumin alustajätit vastuuseen
Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm penää alustajäteiltä, kuten someyhtiöiltä, vastuuta huijausmainoksista.
”Someyhtiöt takovat miljardivoittoja huijausmainoksilla. Tällä hetkellä, jos Meta saa mainostajan kiinni huijaussisällöstä, on tuloksena mainoksen hinnan tuplaantuminen, ei suinkaan mainoksen poisto ja sanktiot. Tämä on täysin kestämätön systeemi.”
Alustayhtiöt ovat kansainvälisiä megayhtiöitä. Siksi niihin vaikuttamisen on tapahduttava EU-tasolla. Suomen kaltaisen pikkumaan vaatimukset eivät Kaliforniassa hetkauta. Saxholm painottaa, että Suomen on ajettava EU-sääntelyyn somealustoja, hakukoneoperaattoreita ja netin kauppapaikkoja koskeva velvoite kitkeä huijauksia sekä osallistua rikosten uhreille maksettaviin korvauksiin. Velvollisuuden laiminlyönti on sanktioitava.
Saxholm kertoo, että sijoitushuijauksissa on tänä vuonna tehty kyseenalainen ennätys. Suomalainen uhri menetti huijauksessa yhteensä 25 miljoonaa euroa.
”Sijoitushuijauksissa volyymit ovat yleensä isoja: rikolliset kohdistavat hyökkäyksensä uhreihin, joilla tiedetään olevan varallisuutta. Sijoitushuijaukset aiheuttavat suuria tappioita kaikkialla Euroopassa, ja merkittävä osa rikoksista saa alkunsa somessa olevasta mainoksesta.”
Anna itsellesi armoa ja aikaa
Elisabeth kertoo, että huijauksen uhriksi jouduttuaan hän on alkanut kerätä tietoa ja lukea erilaisista huijauksista, kuten valuuttakaupoilla ihmisiä 2000-luvun alussa huijanneen sijoitusklubi Wincapitan tapauksesta. Huijausten logiikan ymmärtäminen auttaa käsittelemään myös omia kokemuksia. Huijauksen uhriksi joutuneelle Elisabeth antaa neuvon antaa itselleen armoa ja aikaa toipua – vaikka se varsinkin alkuun tuntuisikin mahdottomalta.
”Ajan kanssa asiat usein järjestyvät. Apua saa, ja sitä kannattaa pyytää. Tutustumalla muiden uhrien tarinoihin olen voinut samaistua kokemuksiin ja selviytymistarinoihin, joskaan ne eivät kaikki ole suinkaan päättyneet onnellisesti.”
Elisabeth on myös pitänyt yhteyttä kahteen muuhun dokumenttisarjassa esiintyvään sijoitushuijauksen uhriin. Kolmikko tutustui dokumenttisarjan myötä, ja heistä on tullut hyviä ystäviä, joita yhteiset kokemukset lähentävät.
Kolmikko antanut itselleen nimen Massimuijjjat. Nimessä on tarkoituksella kolme j-kirjainta kuvaamassa kutakin naista. Naiset korostavat vertaistuen keskeistä merkitystä osana toipumista.
”Sain tämän myötä Elämäni kalleimmat kaverit”, Elisabeth sanoo.
Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 10.11.2026.






