Riskien jakamista yhteisen talletussuojan kautta voidaan harkita vasta, kun eri maiden pankkien nykyiset ongelmat on korjattu ja riskejä vähennetty riittävästi. Näin paalutti Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi FA:n SuomiAreena-tilaisuuden alkajaisiksi. Juontaja Susanne Päivärinnan suora kysymys poliitikkopanelisteille, talletussuoja, kyllä vai ei, piirsi selkeän rajan keskustelijoiden välille.
”Euroalueen pankit on saatava parempaan kuntoon, se on yksi keskeinen edellytys”, Hassi toteaa.
Hassi kuitenkin korostaa, että menneisyydessä pankit ovat omilla päätöksillään ottaneet riskejä, jotka ovat kaatuneet veronmaksajien, myös suomalaisten, maksettavaksi. Hassi muistuttaa, että myös suomalaiset pankit saattavat joutua ongelmiin.
”Tähän mennessä valtiot ovat mahdollistaneet talletussuojan, mutta myös pankit pitäisi saada suojan taakse.”
Suomalaiset ovat tottuneet katsomaan maailmaa hyvässä asemassa olevien puolesta. Emme kuitenkaan välttämättä aina ole siellä, toteaa vihreiden Satu Hassi. Oikealla tilaisuuden juontaja Susanne Päivärinta.
Moraali karkaa
Keskustan Kurvisen mukaan nykytilanteessa luotu talletussuoja aiheuttaisi moraalikatoa. Sekä Kurvinen että perussuomalaisten Puisto uskovat, että yhteinen talletussuoja antaisi sekä sijoittajille että valtioille signaalin, että ongelmia ei kannatakaan hoitaa kuntoon.
”Hurlumhei, viedään iso pankki ongelmiin, ja kohta on koko maa ongelmissa. Maksajiksi joutuvat sitten ne, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin”, Kurvinen sanoo.
Myös perussuomalaisten Puisto uskoo, että talletussuojajärjestelmä rapistaisi yleistä moraalia.
”Ongelmaluottoja lähdettäisiin ehkä purkamaan vasta, kun järjestelmä on pystyssä.
Keskustan Antti Kurvinen ja perussuomalaisten Sakari Puisto uskovat, että yhteinen talletussuoja rapistaisi moraalin.
Eturivi kirjaa säännöt
Kokoomuksen Sirénin mukaan eri maiden pankkien riskit on saatava tasapainoon ennen niiden jakamista. Hänen mukaansa keskustelut talletussuojasta voidaan kaikin mokomin aloittaa, mutta Suomen ei tulisi järjestelmää edistää.
”Suomessa talletussuojarahastoa on kerätty jo 90-luvulta asti, jossain ei ole vielä aloitettukaan. Valmistelu tulisi aloittaa: keskustella ja tunnistaa tarve. Hätiköiden jos lähdettäisiin järjestelmää rakentamaan, ongelmamaat olisivat kohta käsi ojossa”, Sirén uskoo.
Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén ja SDP:n Kaisa Penny ovat eri mieltä siitä, pitäisikö Suomen olla etulinjassa talletussuojajärjestelmää luodessa.
”Nopeus ja hätiköinti eivät ole sama asia”, SDP:n Penny muistuttaa. Hänen mukaansa Suomen kannattaisi kuitenkin ehdottomasti olla etulinjassa, kun talletussuojajärjestelmää luodaan. Tällöin Suomi pääsisi myös määrittämään, millainen järjestelmästä tulee.
”Yksi kriteeri voisi esimerkiksi olla se, että talletussuoja tulee vasta sitten kun ongelmapankit ovat kunnossa.”