Danske Bankin petostorjunnasta vastaava esihenkilö Riku-Pekka Huhanantti painottaa, että tekoäly ei toimi ainoana päätöksentekijänä, vaan ihmisellä on päärooli prosessissa.
- Tekoäly on finanssialalla vakiintunut ja tehokas työkalu petosten ja talousrikosten torjunnassa.
- Tekoäly tehostaa petosten seulontaa tunnistamalla ja pysäyttämällä esimerkiksi poikkeavat maksut mahdollisimman varhain.
- Järjestelmiä koulutetaan säännöllisesti uusimpien petosilmiöiden mukaan.
- Olennaista on, ettei tekoäly ole ainoa päätöksentekijä: ihmiset määrittävät käyttötavat ja vastaavat valvonnasta. Tekoälyn käytön eettisyydestä rikosten torjunnassa huolehditaan muun muassa kouluttamalla tekoälymallit anonymisoidulla datalla ja varmistamalla, ettei tekoäly aiheuta syrjiviä käytäntöjä.
Haastattelusarja valottaa tekoälyn käyttöä finanssialalla ja siihen liittyviä toimintatapoja.
Pahanteossa ihmisten luovuus on valitettavasti usein kukkeimmillaan. Sellaista teknologista innovaatiota on tuskin ilmaantunut, jota ei olisi yritetty jotenkin valjastaa pahoihin aikomuksiin. Tekoäly ei ole poikkeus, mutta onneksi teknologioihin liittyy useimmiten mahdollisuuksia myös tehdä merkittävästi hyvää.
Finanssialalla tekoälyä käytetään muun muassa rikollisuuden torjunnan apuna. Vaikka tekoäly mahdollistaa rikollisille entistä uskottavampien huijausten tehtailun aiempaa suuremmassa mitassa, myös rikollisuuden torjumiseen se tuo uusia tehoja.
Kyse on kuitenkin jatkuvasta kilpajuoksusta, muistuttaa Danske Bankin petostorjunnasta vastaava esihenkilö Riku-Pekka Huhanantti.
”Nykyinen petos- ja muu talousrikollisuus on usein erittäin ammattimaista ja sopeutumiskykyistä. Kun pankit päivittävät järjestelmiään vahvistaakseen talousrikosten torjuntaa, rikolliset etsivät heti uusia keinoja kiertää suojamekanismeja. Rikolliset ovat ottaneet tekoälyn avukseen, mutta myös pankkisektorilla tekoäly on ollut jo vuosien ajan tärkeä työkalu petosten ja talousrikollisuuden torjunnassa”, Huhanantti kertoo.
Kiitos tekoälyn, esimerkiksi petosseulontaa voidaan Huhanantin mukaan tehdä entistä paremmin.
”Lopputuloksena on vahvistunut petostentorjunta ja huijausyritysten määrään nähden pienemmät tappiot asiakkaille. Danske Bankissa tekoälyä on hyödynnetty talousrikosten torjunnassa vuodesta 2019 lähtien, joten se on jo vakiintunut työkalu eikä suinkaan uusi innovaatio”, Huhanantti taustoittaa.
Tekoäly tehostaa reagointia, mutta ihminen tekee päätökset
Tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet jatkuvasti, ja niiden teho perustuu siihen, että ne auttavat tunnistamaan kyseenalaiselta vaikuttavaa toimintaa ja pysäyttämään petokset mahdollisimman varhain.
”Tekoälyä koulutetaan säännöllisesti uudelleen uusimpien petostrendien pohjalta. Tekoäly tarvitsee ihmisen palautetta toimiakseen kunnolla, mutta se on silti erinomainen apuri ennakoivassa analytiikassa – niin petosten seulonnassa kuin esimerkiksi hyökkäysreittien katkaisemisessa”, Huhanantti toteaa.
Huhanantti painottaa, että tekoäly ei toimi ainoana päätöksentekijänä, vaan ihmisellä on päärooli prosessissa.
”Danske Bankissa ihmiset linjaavat, mihin ja miten tekoälyä käytetään, ja huolehtivat valvonnasta. Tekoäly ei korvaa ihmisiä talousrikosten torjunnassa, vaan tukee heitä.”
Ihmisen kontrolli korostuu Huhanantin mukaan erityisesti tekoälyn eettisten kysymysten puntaroinnissa.
”Danske Bankin petostentorjunnassa tekoälymallit koulutetaan vain anonymisoidulla datalla, ilman asiakaskohtaisia tietoja, kuten sukupuolta. Varmistamme, ettei syrjiviä käytäntöjä synny ja kaikki toimii oikeudenmukaisesti. Näin huolehditaan siitä, että tekoälyä käytetään eettisesti”, Huhanantti linjaa.
Rahoituslaitokset ovat rikostorjunnassa maalivahteja
Vaikka pankit tekevät parhaansa rikollisuuden torjunnassa, Huhanantti muistuttaa, ettei finanssisektori – eikä mikään muukaan yksittäinen toimiala – voi olla yksin vastuussa rikollisuuden torjunnasta. Kyse on joukkuepelistä.
”Rahoituslaitokset ovat tavallaan joukkueen maalivahteja: niillä on selkeä vastuu pitää rikollisten ’maalit’ mahdollisimman vähissä. Mutta kuten missä tahansa joukkueessa, menestys riippuu siitä, miten maalivahti, puolustus, keskikenttä, hyökkäys ja valmennus pelaavat yhteen”, Huhanantti vertaa.
Kuten pelikentillä, myös rikollisuuden torjunnassa pelkkä puolustaminen ei yksin riitä. Vastustajan liikkeiden ennakointi, yllätyksellisyys ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö usein ratkaisevat, kumpi osapuoli pysyy pelissä niskan päällä.
Rikollisuuden torjumisessa tämä edellyttäisi muun muassa sitä, että lainsäädännöllä mahdollistettaisiin tehokkaampi tietojenvaihto pankkien kesken sekä pankkien ja viranomaisten välillä. Internetin kauppapaikat ja somealustat tulisi puolestaan velvoittaa poistamaan huijareiden ilmoitukset alustoiltaan.
”Tehokas talousrikosten torjunta vaatii julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä yhteistyötä yli toimialarajojen: pankeista ja teleoperaattoreista teknologiayhtiöihin, somealustoihin, viranomaisiin ja päättäjiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kumppanuuksia, näkemysten ja tiedon jakamista sekä ongelmien nostamista esiin, mutta tällä hetkellä sääntely rajoittaa merkittävästi tiedon ja datan jakamista toimijoiden välillä”, Huhanantti harmittelee.
Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, jotta petostorjunta paranisi?
Lainsäädännöllä on mahdollistettava tehokkaampi tietojenvaihto pankkien kesken sekä pankkien ja viranomaisten välillä.
Pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden lisäksi myös somejätit ja internetin kauppapaikat on velvoitettava huijausten torjuntaan. Huijareiden ilmoitukset on poistettava alustoilta.
Peruspankkipalveluita uudistettaessa yritysten ja muiden yhteisöjen oikeus palveluihin on rajattava yhteen tiliin kerrallaan. Mahdollisuus useampaan tiliin helpottaa huijauksia.
Jaa juttu
