Uusi opinnäytetyö: Vallitseva urakulttuuri jarruttaa joustavia työuria

• Monihuippuisista työurista on valmistunut Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) opinnäytetyö, jossa Laura Piri ja Laura Rimpiläinen tarkastelevat monihuippuisen uramallin edistämistä rahoitusalalla. Työssä selvitettiin työnantajien toimia ja asenteita sekä koottiin kehittämisehdotuksia uramallin tukemiseksi.
• Monihuippuinen työura ei etene suorina tikapuina ylöspäin, vaan koostuu useista erilaisista vaiheista ja huipuista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi uuden oppimista, sivuttaisia siirtymiä, vastuun keventämistä tai kokonaan uuden suunnan kokeilemista.
• Monihuippuiset työurat voivat pidentää työuria, vahvistaa jaksamista ja motivaatiota sekä auttaa organisaatioita säilyttämään kokeneiden työntekijöiden hiljaista tietoa. Joustavat urapolut voivat myös lisätä työnantajan houkuttelevuutta etenkin nuorten osaajien silmissä..

Yhteiskunnallisten muutosten pohjavirrat ovat muovaamassa työelämää uuteen uskoon. Teknologinen kehitys muuttaa toimenkuvia voimakkaasti, mutta samalla väestön ikääntymisen myötä haurastuva huoltosuhde edellyttää pidempiä työuria.

Monihuippuisia työuria finanssialalla on nyt tarkasteltu myös opinnäytetyössä. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) opiskelevat Laura Piri ja Sonja Rimpiläinen ovat saaneet valmiiksi työn, jonka tavoitteena on löytää keinoja monihuippuisen uramallin edistämiseksi rahoitusalalla.

Opinnäytetyössä kartoitettiin työnantajien toimia ja asenteita monihuippuisuutta kohtaan. Samalla projekti poiki uutta tietoa monihuippuisen uramallin hyödyistä ja haasteista rahoitusalalla sekä konkreettisia, monihuippuisuutta tukevia kehittämisehdotuksia.

”Opinnäytetyön ehkä yllättävin tulos on se, millaisen henkisen ja rakenteellisen tulpan vallitseva urakulttuuri muodostaa monihuippuisille työurille”, Piri ja Rimpiläinen kiteyttävät.

”Tarve joustaville työurille tunnistetaan johdossa ja varsinkin henkilöstöhallinnossa, mutta kynnys nostaa puheeksi siirtyminen sivusuuntaan, saati alaspäin, on todella korkea leimautumisen ja tulotason tippumisen pelossa”, Piri jatkaa.  

Ura-ajattelussa törmää yhä vahvoihin odotuksiin

Opinnäytetyön mukaan työuria koskevat kulttuuriset odotukset ohjaavat vahvasti ajattelua finanssialalla. Uran keventäminen näyttää usein tarvitsevan tuekseen jonkinlaisen teknis-rationaalisen perustelun, sillä muussa tapauksessa sekä työntekijät että työnantajat saattavat kokea kaavoja uhmaavat urasiirtymät jopa jonkinlaisena tabuna.  

”Työntekijät näkevät siirtymisen vähemmän vaativaan tehtävään luontevana, jos taustalla on terveydellinen syy, perhesyyt tai jokin muu konkreettinen peruste. Omannäköinen työura ja työn sovittaminen muuhun elämään antavat kuitenkin paremmat mahdollisuudet jatkaa työuraa. Siksi ne pitäisi nähdä täysin normaaleina ratkaisuina”, Piri toteaa.

”Työnantajat kokivat usein haastavaksi ottaa puheeksi siirtymisen uudenlaisiin töihin. Uran loppuvaihetta varten siihen oli vielä selkeitä suunnitelmia, mutta uran puolivälissä esihenkilöt ajattelivat, että aloitteen pitäisi tulla työntekijältä itseltään. Taustalla oli pelko siitä, että työntekijä voisi kokea sellaisen ehdotuksen arvostuksen puutteena”, Rimpiläinen täydentää.

Asenteiden ja kulttuuristen tekijöiden lisäksi myös palkkausjärjestelmät ja lainsäädäntö voivat asettaa esteitä monipuolisemmille urapoluille. Lisäksi finanssialan organisaatiot ovat usein suuria, mikä voi tehdä rooleista joustamattomia.

”Vaikka palkkaluokat sallivat siirtymisen vähemmän vaativiin tehtäviin, tulojen pieneneminen on työntekijälle iso kynnys ja tekee aiheen puheeksi ottamisesta esihenkilöille vaikeaa. Työnantajan joustovaraa rajoittaa lisäksi vaatimus samapalkkaisuudesta samassa tai samanarvoisessa työssä”, Piri avaa.

Esihenkilö on avainasemassa monihuippuisten työurien mahdollistamisessa. Hänen ei tarvitse olla varsinainen uravalmentaja, mutta työntekijän urapohdintojen hetkittäistä tukemista ei kannata arastella. Tavallisuudesta poikkeavia urasiirtymisiä tai työkuorman keventämistä ei tulisi nähdä luovuttamisena, vaan ne voivat olla työssä jaksamisen ja motivaation kannalta viisaita valintoja.

”Tärkeää on luoda työpaikoilla turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset ajatukset ja toiveet voi nostaa rohkeasti esiin”, Piri lisää.

Joustava ura voi olla myös kilpailuetu työnantajalle

Maailman muuttuessa orientoituminen monihuippuiseen ura-ajatteluun kannattaa. Vaikka perinteiset työurat eivät kokonaan katoa, teknologian kehittyessä kenen tahansa osaaminen saattaa vanhentua huomattavasti aiempaa nopeammin.

”Kukaan ei voi nojata kerran opittuun tutkintoon tai rooliin, vaan tarvitaan jatkuvaa uudelleen kouluttautumista sekä valmiutta suuntautua uusiin rooleihin”, Rimpiläinen huomauttaa.

Monihuippuiset työurat ovat mainio keino myös pitää pitkään työssä jaksaneita konkareita mahdollisimman pitkään työelämässä. Pitkillä työurilla kertyy paljon hiljaista tietoa ja kokemusta, jonka säilyminen ja siirtyminen eteenpäin on myös organisaation etu.

Piri ja Rimpiläinen huomauttavat myös, että etenkään nuoret työntekijäsukupolvet eivät arvosta voimakkaasti betonoituneita urapolkuja.

”Nuoria rekrytoidessa joustavat työroolit voivat olla organisaatiolle jopa kilpailutekijä”, Piri vinkkaa.