- Kansalaistuki vastasyntyneiden sijoitustilille on selvästi vahvempi kuin poliittisten päättäjien: 61 prosenttia suomalaisista kannattaa vastasyntyneen sijoitustiliä, mutta päättäjistä vain 42 prosenttia kannattaa Lapsen Säästöstarttia, joka on yksi malli vastasyntyneiden sijoitustilin toteuttamiseen.
- Lapsen Säästöstartti on Finanssiala ry:n (FA) malli, jossa valtion esimerkiksi 300 euron alkupääoma ja mahdolliset lisäsijoitukset sijoitettaisiin olemassa olevien palveluntarjoajien kautta eri sijoitustuotteisiin. Tavoitteena on edistää varallisuuden kerryttämistä ja tuoda sijoittaminen kaikkien ulottuville.
- Valtiovarainministeriö on nimittänyt selvityshenkilön selvittämään mahdollisia toteuttamismalleja vastasyntyneiden sijoitustilille. FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi odottaa jännityksellä näillä näkymin loppukesästä tulevaa selvitystä. Hänen mukaansa sijoitustili sopisi hyvin tulevan hallituksen ohjelmaan ja demokratisoisi sijoittamista ja vastaisi kansalaiskannatukseen.
FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastausta (päättäjät 100, asiantuntijasidosryhmät 87).
FA:n kyselyyn vastanneista poliittisista päättäjistä 42 prosenttia kannattaa Lapsen Säästöstartin käyttöönottoa Suomessa. Ehdotuksen kanssa täysin samaa mieltä oli 16 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 26 prosenttia vastaajista.
Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan selvittämään mahdollisuutta toteuttaa vastasyntyneen osakesäästötili. Lapsen Säästöstartti on FA:n kehittämä malli, jonka avulla hallitus voisi toteuttaa kirjauksensa. Mallissa valtio tarjoaisi jokaiselle lapselle 300 euron alkupääoman sijoittamista varten. Lisäksi lapsen läheiset voisivat tehdä lisäsijoituksia. Varat sijoitettaisiin olemassa olevien sijoituspalvelun tarjoajien ja -tuotteiden kautta.
Lapsen Säästöstartti pähkinänkuoressa
- Valtion luovuttama alkupääoma, esimerkiksi 300 euroa syntyvää lasta kohden.
- Laaja sijoituskohdevalikoima, johon kuuluu osakkeiden lisäksi esimerkiksi rahastoja, arvopapereita ja sijoitusvakuutuksia.
- Säästöstarttiin sijoitettua varallisuutta tai sen tuottoa ei ole mahdollista nostaa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä.
- Varallisuutta tai sen tuottoa ei veroteta ennen sen nostamista.
- Säästöstarttiin täytyy olla mahdollisuus tehdä lisäsijoituksia, joita on kohdeltava verotuksellisesti samoin kuin alkupääomaa.
- Alle 18-vuotiaan lapsen Säästöstartti ei vaikuta perheen saamiin sosiaalietuuksiin.
Kyllä kansa tietää – selvitystä odotellaan
Kansan tuki vastasyntyneen sijoitustilille on huomattavasti päättäjiä laajempaa, sillä FA:n huhtikuussa 2025 julkaisema kansalaiskysely osoittaa, että suomalaisista 61 prosenttia kannattaa ajatusta vastasyntyneelle lahjoitettavasta ensisijoituksesta.
”Vertailussa on toki hyvä huomioida se, että kansalaiset ottavat kantaa ideaan sijoitustilistä, päättäjät taas konkretiaan eli Lapsen Säästöstarttiin. On silti kiinnostavaa havaita, että suurin osa kansasta kannattaa Lapsen Säästöstarttia vastaavaa mallia, mutta päättäjät viheltävät vielä värssyn verran jäljessä”, kommentoi FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Ahosniemi kannustaa päättäjiä laittamaan vauhtia vastasyntyneiden sijoitustiliin, sillä se demokratisoisi sijoittamista tuomalla sijoittamisen aidosti kaikkien ulottuville, perhetaustaan katsomatta.
”Valtiovarainministeriö nimitti toista vuotta sitten selvityshenkilön selvittämään mahdollisia toteuttamismalleja vastasyntyneiden sijoitustilille. Kesän lopussa odotettava selvitys luo hyvän pohjan keskustelulle ja sen toteuttaminen sopisi hyvin tulevan hallituksen ohjelmaan. Kannatusta erilaisille kansan vaurastumista tukeville ratkaisuille on selvästi ilmassa”, Ahosniemi muistuttaa.
Vaikka suomalaisten kiinnostus sijoittamiseen on viime vuosina lisääntynyt, enemmistö ei edelleenkään sijoita ja jää siten paitsi mahdollisuudesta kasvattaa varallisuuttaan.
”Viimeaikaisten tietojen valossa suomalaiset pärjäävät jo varsin hyvin sijoitusinnossa eurooppalaisessa vertailussa. Silti verrattuna viiteryhmäämme eli pohjoisiin naapurimaihin suomalaiset jäävät selvästi jälkeen: ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat vielä meitä edellä”, Ahosniemi huomauttaa.
Jaa juttu
Ota yhteyttä asiantuntijaan
-
Arno Ahosniemi
Toimitusjohtaja
