Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa

• Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja.
• Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi.
• Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta.
• Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä
• Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa.
• Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta.
• Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä (PMJ) on EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin perustuva työkalu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä eräiden muiden vakavien rikosten torjunnassa. Sitä ei ole tarkoitettu Kelan etuuskäsittelyn yleiseksi tiedonhakukanavaksi.

”Pelkästään toimeentulotuen käsittelyyn tiliotteita pyydetään Kelan ilmoituksen mukaan noin 1,7 miljoonaa vuodessa ja määrä jatkaa kasvuaan. Uudistuksen myötä PMJ:stä tulisi ensisijainen tapa tietojen hankkimiseen ja kyselyjen helpottuminen todennäköisesti edelleen lisäisi niiden määrää. Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä tällaiseen käsittelyyn. Kuormitus voisi myös vakavasti heikentää järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa”, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mika Linna.

Linna huomauttaa, että uudistuksen hyödyt jäisivät vähäisiksi. Konkreettista näyttöä piiloon jäävistä väärinkäytöksistä ei ole. Vuonna 2025 Kelan tietoon tuli noin tuhat epäiltyä väärinkäytöstä. Niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä runsaat 7 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea (0,05 prosenttia). Epäilyistä vain puolet päätyy poliisin tutkittavaksi, ja niistäkin vain osa liittyy toimeentulo- ja asumistukiin, joten lopullinen rahamäärä jää murto-osaan.

”Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään ihmisiä, jotka saattavat väärinkäyttää järjestelmää summilla, jotka ovat talouden kannalta mitättömiä.”

Lisäksi PMJ kattaa vain kotimaiset tilit, joten ulkomaiset tilit ja kryptovarallisuus jäisivät valvonnan ulkopuolelle. Valvonta siis kohdistuisi lähinnä lainkuuliaisiin kansalaisiin, eivätkä vilpillisesti toimivat juurikaan jäisi kiinni.

Kustannushyödyt eivät saa jyrätä yksityisyyden suojaa

Perustuslakivaliokunta on jo 2018 linjannut, ettei Kelan tiedonsaantioikeus ole rahanpesudirektiivin edellyttämä tarkoitus eivätkä pelkät toiminnalliset tai kustannushyödyt riitä perusteeksi henkilön suostumuksesta riippumattomalle ja syvälle yksityiselämän suojaan kohdistuvalle tiedonhankinnalle. Toukokuun alussa tulleessa lausunnossaan valiokunta oli niukkasanaisempi, mutta sen kuulemat asiantuntijat nostivat esiin useita ongelmia.

Linna huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on rinnastanut tilitapahtumat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Esitys vaarantaa tietosuojan, sillä henkilötietoja käsiteltäisiin laajasti ilman vaikutusten arviointia eivätkä kuvatut suojatoimet vaikuta riittäviltä.

”Jos esitys hyväksytään, PMJ:n tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietojen käytöstä voidaan jatkossa säätää yksinkertaisella enemmistöllä lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Vaikutukset pankkisalaisuuteen, pankkien liiketoimintaan ja Suomen houkuttelevuuteen liiketoimintaympäristönä olisivat kielteisiä.”