Miksi pankissa kysellään poliittisesta vaikutusvallasta?

Pankkiasiakkaat ovat tottuneet antamaan pankin tarvitsemat tiedot tuloistaan ja menoistaan. Asiakas tietää, että pankin on selvitettävä hänen taloudellinen tilansa lainan saamiseksi. Pankkien esittämät kysymykset poliittisesta vaikutusvallasta tai kytköksistä Yhdysvaltoihin sen sijaan kummastuttavat asiakkaita. Kyselyjä niistä on tullut sekä pankeille, Finanssivalvontaan että Finanssialan Keskusliittoon.

”On asiakkaan ja pankin etu, että osapuolet tuntevat toisensa asioidessaan keskenään. Jos pankki ei saa asiakkaalta kaikkia rahanpesulain edellyttämiä tietoja, sen on kieltäydyttävä asiakkuuden avaamisesta tai asiakkaan tarjoaman toimeksiannon suorittamisesta”, sanoo johtava asiantuntija Mika Linna Finanssialan Keskusliitosta. Rahanpesulaki edellyttää, että pankin tulee tietää, onko asiakas laissa tarkoitettu poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tällaisen henkilön perheenjäsen tai yhtiökumppani. ”Nykysääntelyssä poliittisesti vaikutusvaltaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on ulkomailla olevan korkean asemansa vuoksi lisääntynyt mahdollisuus tai alttius joutua esimerkiksi lahjonnan tai korruption kohteeksi”, Mika Linna sanoo. ”EU:n neljännen rahanpesudirektiivin myötä pankkien velvollisuus laajenee kattamaan myös kotimaiset korkeissa viroissa tai merkittävissä poliittisissa tehtävissä toimivat tai viimeisen vuoden aikana toimineet henkilöt. Esimerkkejä tällaisista henkilöistä ovat ministerit, kansanedustajat, suurlähettiläät ja vaikkapa valtion omistamien yritysten toimitusjohtajat”.

Pankkien kysymykset perustuvat lakiin

Kaikilla finanssialan yrityksillä on velvollisuus tuntea asiakkaansa toiminta, havaita ja selvittää epäilyttäviä liiketoimia sekä ilmoittaa epäilyistään Rahanpesun selvittelykeskukselle. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu kansainvälisiin standardeihin sekä eurooppalaiseen sääntelyyn nojaavaan rahanpesulakiin. Tavoitteena on varmistaa, että globaaleilla markkinoilla noudatettaisiin yhdenmukaisia ja riittävän tehokkaita asiakkaan tuntemista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevia menettelytapoja. Mika Linna korostaa, että pankilla on lakiin perustuva velvollisuus kysyä asiakkaaltaan tietoja tämän pankkipalvelujen käytöstä sekä tarvittaessa myös tilille tulevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Jos riittäviä tietoja ei saada, maksua tai muuta asiakkaan ehdottamaa liiketointa ei saa toteuttaa.

Pankin on tiedettävä kontaktisi USA:han

Pankki joutuu kysymään asiakkaalta hänen mahdollisista yhteyksistään Yhdysvaltoihin. Tähän pankit velvoittaa ns. FATCA-sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut Yhdysvaltojen kanssa. Sopimus velvoittaa pankit ja finanssilaitokset tunnistamaan Yhdysvalloissa verovelvollisten henkilöiden ja yritysten omistamat tilit ja sijoitukset sekä raportoimaan ne Yhdysvaltojen veroviranomaiselle. Sopimuksen avulla Yhdysvallat haluaa estää siellä verovelvollisten henkilöiden ja yritysten veronkiertoa ulkomaisten finanssilaitosten kautta. ”Sopimus velvoittaa pankkeja ja muita finanssilaitoksia ympäri maailman. Pankin on raportoitava saamansa tiedot Suomen veroviranomaiselle, joka lähettää ne edelleen Yhdysvaltojen veroviranomaiselle. Veroviranomaiselle raportoidaan myös, jos pyydettyjä tietoja ei ole saatu”, Mika Linna toteaa.

Lähetätkö rahaa ulkomaille?

Pankki voi myös kysyä asiakkaalta, saako hän rahaa ulkomailta tai lähettääkö sinne itse rahaa. Tällä kysymyksellä pankki pyrkii selvittämään, miltä asiakkaan normaali rahaliikenne näyttää. Tiedon avulla pankki voi suojata asiakkaan rahoja väärinkäytöksiä vastaan, esimerkiksi luvattomilta rahansiirroilta ulkomaille. Pankin verkkopalveluihin asiakas tunnistautuu pankin myöntämien verkkopankkitunnusten avulla. Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaiset, joten niitä on säilytettävä huolella eikä niitä saa antaa toiselle. Maksukortin PIN-koodiakaan ei saa antaa kenellekään. Sen avulla kortin käyttäjä varmentaa henkilöllisyytensä ja osoittaa oikeutensa suorittaa maksu tai nostaa käteistä automaatilla. Konttorissa asioidessaan asiakkaan henkilöllisyys todennetaan virallisen henkilöllisyysasiakirjan, esim. passin tai henkilökortin avulla. Henkilötietojen kysyminen pankissa laskun maksamisen yhteydessä perustuu EU:n asetukseen maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana. Jos riittäviä tietoja ei saada, pankin on kieltäydyttävä maksun toteuttamisesta.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Infra ja turvallisuus

Mika Linna

Johtava asiantuntija

Rahanpesun, terrorismin rahoittamisen ja tietoverkkorikosten torjunta, kyberturvallisuus, finanssialan varautuminen