OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua

• Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025.
• Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa.
• Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan.
• Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa.
• Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.).
• Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.

Finanssialan verotietojen laskennassa on käytetty lähteinä Verohallinnon, Tilastokeskuksen ja Finanssiala ry:n tietoja sekä yhtiöiden tilinpäätöksiä. Yhteisöverojen laskenta on tehty yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa.

Finanssialan yrityksistä suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2025 oli OP Pohjola ja toiseksi suurin Nordea. Finanssitoimialan yhteisöveropotti oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa, mikä on noin 15,9 prosenttia veron koko tuotosta.

”Finanssiala on keskeinen julkisen talouden ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Tästä kertoo, että yhteisöverotilaston 25:n kärkeen ylsi peräti 7 finanssiyhtiötä. Pankit ja vakuutusyhtiöt kuuluvat Suomen suurimpiin veronmaksajiin ja kantavat merkittävän osan yhteisestä veropotista. Koko alan verokädenjälki on Suomen suurimpia”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

”Finanssialan vero- ja maksurasitusta ei pidä enää kasvattaa. Uudet verot ja maksut heikentäisivät rahoituksen, investointien ja kasvun edellytyksiä juuri silloin, kun Suomi niitä eniten tarvitsee”, Ahosniemi korostaa.

Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7,5 miljardia euroa, mikä on puoli miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2025 maksoi OP Pohjola (338,6 milj. euroa). Sijalla kaksi oli Supercell (216,4 milj. euroa), kolmantena Nordea (200,1 milj.).

Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Danske Bank sijalla 10 (89,5 milj.), Sampo sijalla 11 (86,8 milj.), LähiTapiola sijalla 13 (73,6 milj.), Mandatum sijalla 20 (51,9 milj.) ja sijalla 24 SEB (36,5 milj.).

Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla. Luvut on laskettu yhteistyössä Deloitten kanssa.

Finanssialan verokädenjäljellä voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan

Onko 5,86 miljardia euroa sitten iso vai pieni summa? FA:n Ahosniemi havainnollistaa esimerkillä.

”Finanssitoimialan koko veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Keskikokoisen päiväkodin rakentaminen maksaa keskimäärin noin yhdeksän miljoonaa euroa, ja Suomessa on runsaat 300 kuntaa”, Ahosniemi sanoo.

Toisena esimerkkinä toimialan veropotilla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi kaikki valtion kunnille vuodessa maksamat valtionavut. Niiden summa vuonna 2027 on yhteensä noin 5,8 miljardia euroa. Verohallinto keräsi vuonna 2025 yhteensä 83,8 miljardia euroa veroja, mistä finanssialan verokädenjälki 5,86 on noin 7 prosenttia.

Toimialan verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,2 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (1 mrd. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24,5 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1,3 mrd. euroa), henkilöstön sivukulut (790 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (855 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (625 milj. euroa). Piilevä arvonlisävero on yrityksen hankintoihin sisältyvä arvonlisävero, jota se ei arvonlisäverottoman toimintansa vuoksi voi vähentää ja joka jää siten yrityksen lopulliseksi kustannukseksi.

Lisätiedot

Virpi Pasanen, Deloitte Oy: 040 749 0660, virpi.pasanen@deloitte.fi.