OP Ryhmän Ritakallio: Vakuutusalan datankäytöstä tarvitaan enemmän keskustelua

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio (oik.) oli eurooppalaisen vakuutusalan kattojärjestön Insurance Europen pääjohtaja Michaela Kollerin haastateltavana toukokuun lopulla Helsingissä pidetyssä eurooppalaisen vakuutusalan kattojärjestön Insurance Europen vuosikonferenssissa. KUVA: TIMO MARTTILA
  • Datankäytön rajoitukset haittaavat sekä vakuutusalan että koko EU:n kilpailukykyä, toteaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
  • Sääntelyn määrä ja valvojan toimialaan kohdistamat odotukset erilaisten suositusten muodossa kasvavat. Odotusten lainsäädännöllinen perusta on lisäksi usein epäselvä.

Ritakallio puhui vakuutusalan kattojärjestön Insurance Europen vuosikonferenssissa torstaina 30.5.2024. Konferenssi kokosi Helsinkiin  yli 300 vakuutusalan johtajaa ja asiantuntijaa.

”Olemme hieman huolissamme datankäytön rajoituksista ja siitä, miten dataa on mahdollista käyttää asiakkaan kannalta parhaalla tavalla. Toivon, että tästä keskusteltaisiin enemmän sekä sääntelyn että valvonnan tasolla”, sanoo OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.

Ritakallio oli eurooppalaisen vakuutusalan kattojärjestön Insurance Europen pääjohtaja Michaela Kollerin haastateltavana toukokuun lopulla Helsingissä pidetyssä Insurance Europen vuosikonferenssissa.

Data on vakuutustoiminnan perusedellytys. Vakuutusyhtiöt hyödyntävät sitä mittavasti asiakasymmärryksen ja asiakkaiden riskien hallitsemisessa, oikeudenmukaisen ja oikean hinnoittelun takaamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi, prosessien sujuvoittamiseksi ja parempien, nopeampien palveluiden kehittämiseksi. Digitalisaation vyöry ja siihen liittyvä kehitys kuten avoin data ja generatiivisen tekoälyn mullistus tekevät datankäytöstä entistä paljon monimutkaisemman kysymyksen. Kuluttajat myös ymmärrettävästi suhtautuvat tietojensa käyttöön yhä varautuneemmin. Tämä tekeekin läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta entistä olennaisempaa.

”On erittäin tärkeää, että asiakkaan etu on ensisijaisena aina, kun käsittelemme dataa. Data ja generatiivinen tekoäly mahdollistavat yksilöllisempien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen”, Ritakallio kertoo.

Ritakallio toteaa, että ala on paraikaa keskellä digitalisaatiokehityksen kiihkeintä vaihetta, eikä ole vielä selvää, miten se onnistuu suhteessa tulevaan sääntelyyn.

”Joka tapauksessa näen tällä alueella enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia”, hän painottaa. ”On myös oltava datan käytön suhteen luottamuksen arvoinen.”

Mihin lakiin perustuvat valvojan toiveet?

Finanssikriisiä seurannut suoranainen uuden sääntelyn hyökyaalto näkyi pankkialan lisäksi myös vakuutusalalla. Uusi sääntely ei ole harmitonta: se tarkoittaa muun muassa lisääntynyttä byrokratiaa ja uusia raportointivaatimuksia.

”Kasvavan sääntelyn lisäksi myös valvojan toimialaan kohdistumat odotukset erilaisten suositusten muodossa lisääntyvät. Joskus näillä odotuksilla ei ole nähtävissä selvää lainsäädännöllistä pohjaa. Tämä on hyvin hankala tilanne valvottujen yritysten näkökulmasta. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tuleva komissio ainakin toivottavasti laittaa stopin sääntelyn kasvulle ja samalla vähentää raportointivaatimuksia”, Ritakallio pohtii.

EU-sääntelyn on oltava kilpailukykyistä myös EU:n ulkopuolella

Sääntelyn ja raportointivaatimusten keventäminen on tärkeää myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Kevyemmät vaatimukset antavat tilaa pitää hintataso edullisena palveluiden ja tuotteiden laadusta karsimatta.

Kilpailukyvyn merkitys alalle tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Ala tarvitsee taloudellista kasvua, eikä tätä tulisi tukahduttaa sääntelyllä ja vaatimuksilla. Ritakallio totea, että poliitikot ovat onneksi alkaneet ymmärtää liiallisen sääntelyn vaarat.

”Olemme pitkään yrittäneet ratkoa erilaisia ongelmia aina sääntelyn kautta. Kannatan ’vanha ulos, uusi sisään’ -periaatetta myös sääntelyssä. Erinäisten raportointivaatimusten vähentäminen on tärkeää. Pitää myös muistaa, että merkittävimmät kilpailijamme eivät ole Euroopassa vaan Euroopan ulkopuolella!”