- Eläkehakemusten määrä kasvoi roimasti loppuvuonna 2022, kertoo Eläketurvakeskus (ETK).
- Syys-joulukuussa osittaista vanhuuseläkettä haki 25 000 ihmistä, kun vuotta aiemmin määrä oli runsaat 4 000.
- Syynä eläköitymisryntäykseen oli eri indeksien poikkeuksellinen vaikutus eläkkeen määrään, minkä takia tammikuussa alkava eläke oli epäedullisempi kuin joulukuussa alkava.
Työeläkeindeksin nousu oli loppuvuodesta 2022 selvästi palkkakertoimen nousua suurempi. Tämä innosti suomalaisia eläköitymään jo viime vuoden puolella. Lähes 25 000 suomalaista haki syys-joulukuussa osittaista vanhuuseläkettä, kun vuotta aiemmin loppuvuoden hakemusmäärä oli reilut 4 000. Luvut ilmenevät ETK:n tilastoista.
”Joulukuussa alkanut 50 prosentin osittainen vanhuuseläke oli keskimäärin 900 euroa kuukaudessa. Se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisessä joulukuussa”, toteaa ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto tiedotteessa.
Loppuvuoden hakemustulvaa selittää eri indeksien poikkeuksellinen vaikutus eläkkeen määrään. Jos eläke alkoi joulukuussa, se nousi heti tammikuussa eläkeindeksin verran eli 6,8 prosenttia. Jos taas eläke alkoi vasta tammikuussa, eläkkeen pohjana olevat vuosiansiot korotettiin eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakerroin nousi 3,8 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin työeläkeindeksi. Tämä johti siihen, että tammikuussa 2023 alkava eläke oli pienempi kuin joulukuussa 2022 alkava eläke.
Kaikkiaan vuoden 2022 aikana alkoi 34 600 osittaista vanhuuseläkettä, kun kahtena edellisenä vuonna eläkkeitä alkoi vuosittain noin 13 000, ETK kertoo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Jokainen kerryttää itselleen työeläkettä, ja kansaneläkkeen rooli on vain täydentää tätä
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?
Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen
Väestönkasvun käännös eksponentiaaliseen laskuun näkyy myös eläkejärjestelmässä