Suurvahingot käyvät yhä kalliimmiksi

Viime vuonna sattuneesta 162 suurvahingosta maksettiin vakuutuskorvauksia kaikkiaan noin 122 miljoonalla eurolla. Korvausmäärien kasvu on merkittävä, sillä vuonna 2009 maksettiin 221 suurvahingosta korvauksia vajaat 107 miljoonaa euroa.

​Suurvahinkoja aiheutui erityisesti laiterikoista, sähköpaloista ja tulitöistä. Tuhopoltoiksi tunnistettiin 22 suurpaloa.

Varsinkin suurpaloista aiheutuvat korvaukset ovat kasvaneet. Suurvahingoista, eli yli 200 000 euron vahingoista, peräti 141 kappaletta oli viime vuonna suurpaloja. Niistä maksettiin korvauksia 111 miljoonalla eurolla.

Suuri osa tunnistamattomia suurpaloja

”Suurpaloissa palonsyytä ei löydetty yli 70 tapauksessa. Vaikka poliisin ja pelastusviranomaisen vahinkopaikalla tekemä tutkinta on aiemmasta tehostunut, edelleen liian moni palonsyy jää tuntemattomaksi”, kertoo johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta.

Myönteistä kehitystä tutkinnassa edustaa Meron mukaan se, että uudessa pelastuslaissa poliisilla on suurpalojen tutkintavelvoite, mitä aiemmassa laissa ei ollut.

Suurvahinkoihin ja -paloihin voi parhaiten varautua omatoimisesti.

”Sähköpaloja voi torjua määräaikaistarkastusten ja sähkölaitteiden huollon lisäksi lämpökuvaamalla. Lämpökuvauksella löydetään niin sanotut löysät liitokset, jotka kuumentuessaan saattavat aiheuttaa tulipalon”, Mero toteaa.

Kun tulityöt tehdään vakuutusyhtiön suojeluohjeen mukaisesti, pienennetään merkittävästi tulitöihin liittyvää paloriskiä.

Merkittävistäkin vuosittaisista vaihteluista huolimatta suurvahinkotrendi on ollut 2000-luvulla kasvava niin kappale- kuin korvausmäärissä.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Petri Mero, puh 020 793 4232

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat