Talousgurun alkukilpailussa pohdittiin, mikä on annuiteetti ja kuka on Christine Lagarde

  • Talousguru on vuosittain järjestettävä lukiolaisten talousosaamista ja -ymmärtämistä mittaava kilpailu, jossa parhaiten pärjääville on tarjolla palkinnoksi opiskelupaikka suomalaisessa yliopistossa.
  • Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 10.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käydään ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa.
  • Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1300 opiskelijaa yhteensä 126 lukiosta.
  • Loppukilpailussa 29.2. finalistien piti analysoida työn tuottavuuden kasvuvauhtia Suomessa.

Alkukilpailuun osallistuneiden joukosta valitaan loppukilpailuun 14 kilpailijaa. Finaali pidetään 29.2., ja siihen kuuluvia suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta. Loppukilpailuun kuuluu myös kirjallinen osuus, jonka kilpailijat suorittavat finaalipäivän aamuna.

”Kokeesta jäi ihan hyvä fiilis ja kysymykset olivat sinänsä helppoja. Jos olisin ehtinyt käydä taloustiedon kurssin loppuun ja lukenut enemmän aihepiirin uutisia, olisin osannut vastata kaikkiin kysymyksiin. Jos on lukenut talousmatikkaa ja taloustietoa, osaa tulkita tilastoja ja seuraa talousuutisointia, kokeen kysymyksiin osaa varmasti vastata.”, sanoo alkukilpailuun osallistunut Vieno Tanttu Helsingin medialukiosta.

Tantun mukaan Talousgurun alkukilpailun koe muistutti pitkälti kurssikoetta ollen kuitenkin hieman monipuolisempi.

”Essee Suomen väestön ikääntymisen ja laskevan syntyvyyden vaikutuksista kansantalouteen ja julkiseen talouteen oli hyvä ja sain siitä hyvin kirjoitettua. Haastavampaa oli tunnistaa ensimmäisessä tehtävässä olleita talouden ihmisiä. ”

Talousgurun alkukilpailussa oli monipuolisesti tehtäviä talouden eri alueilta. Yhdessä kysymyksessä lukiolaisten piti tunnistaa kuvista henkilöitä, jotka ovat tehneet uraa talouden parissa. Kuvissa olivat esillä esimerkiksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sekä taloustieteen Nobel-palkittu Bengt Holmström. Nimiä ja titteleitä sisältävässä sanapilvessä oli mukana myös hämäyksiä, kuten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Muissa tehtävissä lukiolaiset pääsivät analysoimaan Suomen tulonjakoa ja verotusta, lainanoton houkuttelevuutta sekä valitsemaan annuiteettiin, vakuutuksiin, korkoihin ja Suomen kokoaikatyötä tekevien palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvoon liittyvistä vaihtoehdoista oikeat.

Mukana oli perinteiseen tapaan myös yksi pidempi esseekysymys, jossa pohdittiin Suomen väestön ikääntymisen ja laskevan syntyvyyden vaikutuksia kansantalouteen ja julkiseen talouteen.

Vuoden 2024 Talousguru kruunataan perinteiseen tapaan Kauppalehden suorassa lähetyksessä

Ensimmäisen kerran vuonna 1997 järjestetty Talousguru-kilpailu vietti viime vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Kuluneiden vuosien aikana kilpailu on vakiinnuttanut asemansa suomalaisissa lukioissa, ja useat lukiolaiset tavoittelevat pääsyä Talousguru-kilpailun finaaliin. Talousguru sopii hyvin osaksi yhteiskuntaopin kursseja tai koeponnistukseksi ylioppilaskirjoituksiin.

Kilpailun finaaliin valitaan 14 finalistia siten, että 5 kilpailijaa valitaan alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan. Kustakin lukiosta finaaliin voi päästä vain yksi oppilas. Palkintona parhaiten suoriutuville on opiskelupaikkoja peräti 8 suomalaisessa yliopistossa.

Kauppalehti lähettää 29. helmikuuta pidettävän finaalin suorana nettisivuillaan. Suorassa lähetyksessä nähdään kovatasoisia pariväittelyitä sekä tietenkin kruunataan vuoden 2024 Talousguru.

Kilpailun järjestävät Finanssiala ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry ja FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. Kilpailun tukijoita ovat Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, Kauppalehti, Taloustoimittajat ja Suomen Lukiolaisten liitto.

Loppukilpailussa 29.2. finaaliin valitut 14 kilpailijaa väittelivät keskenään seuraavista aiheista:

  1. Jokaisen pitäisi itse saada sijoittaa eläkemaksunsa / Jokaisen ei pidä saada sijoittaa eläkemaksujaan – Tapio Heikkola, Haukilahden lukio / Lauri Manner-Raappana, Otaniemen lukio
  2. Vientivetoinen palkkamalli on hyvä asia / Vientivetoinen palkkamalli ei ole hyvä asia – Patrick Itäniemi, Tampereen yliopiston normaalikoulu/Elias Kilpikari, Tampereen lyseo
  3. Staten ska stödja anskaffningen av elbilar / Staten ska inte stödja anskaffningen av elbilar – Ellen Byman, Ålands Lyceum / Viggo Talasmäki, Brändö Gymnasium
  4. Tekoäly tekee asiantuntijoista työttömiä / Tekoäly ei tee asiantuntijoista työttömiä. – Patrik Mustonen, Oulun lyseo / Donal Nugent, Etelä-Tapiolan lukio
  5. Arvonlisäveron nostaminen on hyvä keino tasapainottaa valtiontaloutta / Arvonlisäveron nostaminen ei ole hyvä keino tasapainottaa valtiontaloutta. – Tuomas Paananen, Kemin lyseo / Veikka-Julius Peltonen, Itä-Suomen yliopiston normaalikoulu
  6. Verotietojen on oltava julkisia jatkossakin / Verotietoja ei pitäisi julkaista – Akseli Pöllänen, Ressun lukio / Eemi Räty, Joensuun lukio
  7. Ruokalähettien pitää olla työsuhteessa lähettifirmoihin / Ruokalähettien ei pidä olla työsuhteessa lähettifirmoihin – Ahti Ristola, Helsingin suomalainen yhteiskoulu SYK / Tuomas Tahvanainen, Kimpisen lukio, Lappeenranta

 

Loppukilpailun kirjallinen koe

Suomen työn tuottavuuden kehitys viime vuosikymmeninä:

  • Miten tuottavuus on kehittynyt?
  • Mitä syitä hidastumisen taustalla on?
  • Mikä merkitys hidastumisella on pidemmällä aikavälillä?
  • Miten tuottavuuden kasvua voitaisiin nopeuttaa?
Kirjoita aiheesta essee. Vastauksen enimmäispituus on 8000 merkkiä.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan