Antti Heino on analytiikan ja tekoälyn johtava neuvonantaja SAS Institutessa, joka tuottaa muun muassa petostorjuntajärjestelmiä vakuutusyhtiöille ja pankeille.
- Tekoäly paljastaa vakuutuspetoksia tunnistamalla manipuloituja kuvia, dokumentteja ja epäloogisia yhteyksiä, joita ihminen ei massadatasta hahmota.
- Uudet huijausmuodot, kuten ”haamupotilaat” ja tekoälyllä väärennetyt kuitit, voidaan havaita algoritmien avulla muun muassa pikselipoikkeamista ja dokumenttien epäjohdonmukaisuuksista.
- Vaikka tekoäly tehostaa väärinkäytösten tunnistamista, lopullinen vastuu arvioinnista on ihmisellä. Vakuutuspetosten torjunta vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta ja helpottaa vakuutusten hintapainetta.
Haastattelusarja valottaa tekoälyn käyttöä finanssialalla ja siihen liittyviä toimintatapoja.
Deepfake- eli syväväärennösteknologian tuottamat väärennökset herättävät säännöllisesti huolta julkisuudessa. Tekoälyn luoma erehdyttävän realistinen kuva-, ääni- tai videomateriaali voi altistaa entistä vakavammin identiteettivarkauksiin, huijauksiin ja väärän tiedon levitykseen.
Riskitöntä tekoälyn tuottama sisältö ei ole finanssiyhtiöidenkään kannalta. Tekoälyllä manipuloituja kuvia ja dokumentteja saatetaan hyödyntää esimerkiksi vakuutuspetoksissa. Onneksi ongelmien ratkaisuun voidaan käyttää joskus samoja keinoja, joilla ne ovat syntyneet.
Antti Heino työskentelee analytiikan ja tekoälyn johtava neuvonantajana SAS Institutessa, joka tuottaa muun muassa petostorjuntajärjestelmiä vakuutusyhtiöille ja pankeille. Heinolla on harvinainen näköalapaikka siihen, miten tekoälyä hyödynnetään vakuutuspetosten torjumisessa.
”Ihmisen on mahdotonta käsitellä kaikkia prosessoitaviksi tulevia dokumentteja, manipulaatioita ja metadatatarkistuksia. On pakko automatisoida, jos halutaan tehdä nopeita korvauspäätöksiä”, Heino toteaa.
Yksittäisten vakuutuspetosten takaa saattaa paljastua laajempia verkostoja, joita ihmisen on mahdotonta hahmottaa massiivisesta tietomäärästä.
”Esimerkiksi yksittäinen korjaamo, ajoneuvo tai henkilö saattaa liittyä useampiin vahinkotapahtumiin kuin olisi tilastollisesti mahdollista. Näistä muodostuu tavallisesta poikkeava verkosto, jonka yksityiskohtia ihmisen on vaikea hahmottaa laajasta dokumenttimassasta. Verkostoanalytiikka ja tekoäly sen sijaan pystyvät tähän, ja tällaiset havainnot voivat johtaa vakuutuspetosten jäljille”, Heino kertoo.
Heino painottaa, että parhaisiin lopputuloksiin päästään ihmisen ja tekoälyn yhteistyöllä.
”Tekoäly nostaa massasta ja ihminen toimii sen pohjalta”, Heino tiivistää.
Tekoäly luo uusia huijausmuotoja – ja auttaa paljastamaan ne
Tekoäly on tuonut Heinon mukaan tullessaan useita uusia vakuutuspetosten muotoja, kuten niin sanottuja ”haamupotilaita”.
”Saattaa ilmaantua esimerkiksi täysin tai osittain keinotekoisesti luotuja ’potilaita’, joilla on keksittyjä vammoja. Niitä ei ole siis oikeasti sattunut, vaan tekoälyn generoimien väärennösten avulla yritetään huijata rahaa. Tai esimerkiksi autoihin liittyvissä vakuutuspetoksissa saatetaan käyttää tekoälyllä väärennettyjä kuitteja ja valokuvia”, Heino mainitsee.
”Kone perehtyy kuviin ja dokumentteihin. Jos mukana on tekoälyllä keinotekoisesti tuotettua materiaalia, algoritmi kyllä tunnistaa generoinnin”, Heino jatkaa.
Entä millaisista merkeistä tekoäly paljastaa dokumenttiväärennöksiä?
”On esimerkiksi erilaisia hienovaraisia pikselimuunnoksia, joita tekoälymallit voivat havaita. Muokattu alue ei aivan vastaa vaikkapa väreiltään tai kohinaltaan muuta kuvaa. Lisäksi tekoälyn luomiin dokumentteihin saattaa aina jäädä pieniä epäjohdonmukaisuuksia, jotka algoritmi havaitsee”, Heino luettelee.
Pelissä ovat yhteiskunnallinen luottamus ja asiakkaiden rahat
Heinon mukaan tekoäly auttaa sekä väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä että niiden tunnistamisessa ja tutkimisessa.
”Tulevaisuudessa nähdään enenevissä määrin esimerkiksi tekoälyassistentteja ja -agentteja, jotka tukevat käsittelijöitä ja tutkijoita”, Heino hahmottelee.
Mikään erehtymätön oraakkeli tekoäly ei kuitenkaan ole, vaan sen toiminta nojaa todennäköisyyksiin.
”Todennäköisyyksiin perustuvassa teknologiassa on aina riskinsä. Vakuutuspetosten tapauksissa tarvitaan ihminen päättämään, onko kyseessä lopulta väärinkäytös. Vastuu säilyy siis ihmisellä”, Heino huomauttaa.
Heino muistuttaa, että muut asiakkaat viime kädessä maksavat vakuutuspetosten tekijöille päätyneet rahat korkeampina hintoina. Vakuutuspetosten tehokkaammalla seulomisella on suuri merkitys paitsi vakuutusalalle, myös yhteiskunnalle laajemmin.
”Mitä paremmin vakuutuspetoksia pystytään torjumaan tekoälyllä ja muilla keinoilla, sitä kilpailukykyisemmiksi on mahdollista saada vakuutusten hintoja. Lisäksi petosten vähentäminen parantaa yleistä luottamusta koko yhteiskunnassa, niin kansalaisten kuin yritysten keskuudessa”, Heino toteaa.
Jaa juttu
