Vakuutusdekkarin työ on etsiä totuus

Suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä. Sellaisia, joiden asiakkuudesta pitääkin kilpailla. Kaikki eivät kuitenkaan ole luottamuksemme arvoisia. Vakuutusyhtiöitä huijataan liian yleisesti. Finanssialan Keskusliiton Vakuutustutkimuksen mukaan 17 prosenttia vastaajista tuntee jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä.

Epäilyttävien vahinkoilmoitusten käsittelyssä tehdään yhteistyötä vakuutusyhtiön osastojen kanssa. Osa korvaushakemuksista päätyy vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija, kansankielellä vakuutusdekkari, selvittää, mistä on kyse: rikoksesta, väärinkäsityksestä vai onko syytä epäillä yhtään mitään.

Vakuutustutkija selvittää, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Suomessa ei tilastoida, kuinka paljon tutkinta säästää rahaa. Tämä on poikkeuksellista verrattuna moneen muuhun maahan. Tutkinnan tarkoituksena on säästää rehellisten vakuutuksenottajien rahoja.

”Olipa tutkinnan lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä tahansa. Tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta,” sanoo vakuutusyhtiö Fennian erikoistarkastaja Maarit Kaakkomäki.

Kaakkomäellä on juuri nyt työn alla rahoituspetoksia, joissa ajoneuvojen arvoa on nostettu väärillä tiedoilla. Myös rahoitusyhtiöiden rahoittamia, kaskovakuutettuja ajoneuvoja on kummallisesti kadonnut. Myös vanha tekotapa, jossa korvauksia haetaan samasta vahingosta useasta yhtiöstä, on yleistynyt. Sen torjunnassa auttaa alan yhteinen vahinkorekisteri. Sieltä tällaiset tapaukset ponnahtavat esille.

Auto järveen ja korvaushakemus vireille

Kaakkomäki kertoo, että vakuutustutkijan työ koostuu vahinkoasian selvittelyyn liittyen muun muassa asiakkaiden haastattelusta, vahinkopaikkojen tarkastuksista sekä henkilövahinkoihin liittyen henkilöseurannasta ja sosiaalisen median tutkimisesta. Lisäksi vakuutustutkijat ovat mukana ennalta ehkäisevässä toiminnassa, joka liittyy riskienhallintaan ja asiakasvalintaan.

”Eräskin auton varkausvahinkoon liittyvä tapaus ratkesi, kun vakuutustutkija haastatteli asiakkaan, jonka varastetuksi ilmoitettu auto oli löytynyt järvestä. Yksityiskohtaisen selvittelyn, tarkan haastattelun ja poliisiyhteistyön jälkeen asiakas tunnusti itse ajaneensa auton järveen ja toivoi saavansa vakuutuksesta korvaukset. Asiakas ei selvinnyt auton osamaksueristä, mikä sai hänet yrittämään petosta. Tutkinnan lopputuloksena yhtiö säästi noin 40 000 euroa ja asiakas sai tuomion petoksen yrityksestä ja merkinnän viideksi vuodeksi vakuutusyhtiöiden yhteiseen väärinkäytösrekisteriin,” Kaakkomäki kertoo.

Poliisin tutkinnan tila retuperällä

Vakuutusala ja poliisi ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenten ajan. Hyvistä tuloksista ja kokemuksista huolimatta poliisin tekemän perustutkinnan tila ei ole kehuttava, toteaa Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen. ”Tutkinta ja sen johtaminen on liian epätasaista. Osa tapauksista tutkitaan laadukkaasti, valitettavasti osa ei.”

Petosrikosten tutkinta vaatii ammattitaitoa ja paneutumista. Poliisin tietoon tullut petosrikollisuus kasvoi alkuvuonna 17 prosenttia. Kaikkien muiden rikoslajien määrissä oli laskua.

”Pettäjiä ja huijareita on paljon, aivan liikaa,” Karhunen summaa.