Muistan elävästi, miten ensimmäisen pankkikortin ja myöhemmin verkkopankkitunnukset saadessani vanhempani toistelivat minulle, etten saa missään tapauksessa antaa korttini tunnuslukua tai pankkitilini käyttäjätunnuksia kenellekään, en edes perheenjäsenille saatikka ystävilleni. Myöhemmin nuorena aikuisena tuo ohje tuntuu itsestäänselvyydeltä, eikä minulle tulisi mieleenikään jakaa pankkitunnusten kaltaisia henkilökohtaisia tietoja eteenpäin.
Jyväskylän yliopiston nuorten talousosaamista selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että nuorista naisista lähes viisi prosenttia on jakanut salasanansa ja pankkitilinsä käyttäjätunnukset ystävilleen, vastaava luku nuorten miesten keskuudessa on lähes 12 prosenttia.
Luvut ovat huolestuttavan suuria: omien henkilökohtaisten tietojen jakaminen eteenpäin altistaa digihuijauksille. Mitä useampi tietää salasanasi tai verkkopankkitunnuksesi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä käytetään jossain kohtaa väärin, rikollisiin tarkoituksiin. Nuori, ethän anna huijarille edes pikkusormea, koska pahimmassa tapauksessa lopputuloksena on tyhjä tili, identiteettivarkaus ja pahimmillaan taloudellinen perikato.
Nykyisessä työssäni olen päässyt sukeltamaan huijausten maailmaan, ja sen julmuus kaikessa laajuudessaan on päässyt yllättämään. Jokainen digitaalisia palveluita käyttävä voi iästä riippumatta joutua huijauksen uhriksi – tämä koskee myös meitä nuoria. Edes me nuoret ”diginatiivit”, jotka olemme syntyneet digitaalisen teknologian aikakaudelle tai ainakin sen kynnyksellä, emme ole turvassa ovelilta digihuijareilta. Taito surffata netissä ei valitettavasti aina tarkoita kokonaisuudessaan digitaitojen hallintaa. Huijaukset muuttuvat ja kehittyvät, eikä kiireen keskellä tule aina edes huomanneeksi huijausyritystä.
======
Nuori, ethän anna huijarille edes pikkusormea, koska pahimmassa tapauksessa lopputuloksena on tyhjä tili, identiteettivarkaus ja pahimmillaan taloudellinen perikato.
======
Edellä kertomastani sait ehkä ajatuksen, että pelottelen, pahoittelut siitä. Tarkoitukseni ei ole pelotella, vaan muistuttaa, ettei varovaisuudesta digimaailmassa ole koskaan haittaa. Keväällä 2024 teettämämme digihuijauksia käsittelevän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 88 prosenttia uskoo tunnistavansa vähintään melko hyvin digihuijaukset. Nuorten 18–29-vuotiaiden kohdalla luku on hieman korkeampi noin 92 prosenttia.
Meillä on siis hyvät lähtökohdat taistelussa digihuijauksia vastaan, kunhan muistamme suhtautua asiaan sen vaatimalla vakavuudella ja olla valppaina digimaailmassa seikkaillessamme.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
FinanssiAkatemia, sidosryhmäyhteistyö, talousosaamisen edistäminen ja Talousguru
Emilia Peikola
Tapahtuma- ja viestintäasiantuntija
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Huijaukset eivät pysähdy pelkkään hyvään tahtoon – vastuun on oltava rakenteissa
Media uutisankkureiden johdolla huijausten vastaiseen rintamaan – koska somejätit pannaan vastuuseen?
Kevätkiima ei lisää rakkauspetoksia – Huijari voi iskeä vaikka somen koiraryhmästä
”Huijareita ei paljon sääntelyt kiinnosta – he haluavat vain rahaa” – Jouni Määtän opinnäytetyö tarkastelee pankkien toimintaa rikollisen ja uhrin välissä
