
Dokumentaristi Sami Kieksi haastattelee dokumenttisarjan toisessa jaksossa muun muassa romanssihuijausten uhreja vapaaehtoisesti auttavaa Tuula Visaa. Kuva: Aleksi Nuotio.
- Yksi rakkaushuijauksissa käytetyistä keinoista on pyytää uhrilta intiimejä kuvia ja käyttää niitä rahan kiristämiseen.
- Huijareilla ei ole kiire: he saattavat käyttää pitkiä aikoja uhrin pehmittämiseen.
- Huijarit käyttävät tekoälyä helpottamaan työtään ja lisäämään huijausten uskottavuutta.
- Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan toinen jakso käsittelee rakkaus- ja dokumenttihuijauksia. Se esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 17.11.2026.
Kalasteluhuijauksissa uhrille korostetaan usein asian kiireellisyyttä: menetät rahasi, jos et toimi nyt heti paikalla. Rakkaushuijauksessa kohdetta saatetaan lämmitellä hitaasti, eikä rahaa välttämättä pyydetä moneen kuukauteen. Aina kyse ei edes ole tilimaksuista: huijari saattaa pyytää uhria ostamaan esimerkiksi lahjoja tai lahjakortteja, jotka ovat käteviä jälkien peittämisessä ja hämärtävät rahanmenoa. Niiden avulla voi myös kiertää sitä, jos pankki on estänyt suorat maksut.
Aina ei pyydetä edes rahaa tai arvotavaraa.
”Kun uhri on saatu manipuloimalla luottamaan rikollisiin, he kertovat tekaistun intiimin tarinan tai lähettävät tekoälyllä luotuja alastonkuvia. Kun uhri lähettää vastaavia takaisin, näillä tarinoilla tai kuvilla kiristetään rahaa”, kertoo Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.
Ilmiölle on nimikin: sextortion.
Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma puhuu samasta aiheesta Sami Kieksi: Digihuijaukset sarjan toisessa, rakkaus- ja dokumenttihuijauksia käsittelevässä jaksossa.
”Uhrille voidaan kertoa fiktiivisiä tarinoita kiusallisesta tai kammottavasta, hävettävästä asiasta. Kohde on taipuvainen kertomaan myös salaisuuksiaan, intiimejäkin, vastavuoroisesti huijarille, joka puolestaan pystyy kiristämään tiedolla. Toisinpäin kiristys ei onnistu, koska alkuperäinen tarina on tekaistu.”
Saxholm kertoo, että rikolliset panostavat vahvasti huijausten uskottavuuteen.
”Huijauksissa käytettävään keskukseen on saatettu rakentaa kopio suomalaisesta poliisiasemasta, jossa suomalaisten poliisien univormuihin sonnustautuneet rikolliset soittavat videopuheluita. Tällaisia huijauskeskuksia on ajettu alas valtavasti muun muassa Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Uusia keskuksia kuitenkin avataan yhtä nopeasti kuin vanhoja suljetaan.”
Rakkaushuijaukseen ei välttämättä edes tarvita valtavaa hallia rekvisiittoineen. Läppäri makuuhuoneen nurkassa riittää.
”Tekoäly on valtavan tärkeä apuri rikollisille. Edut ovat samat kuin mitä julkisuudessakin aina toistellaan: Tekoäly voi hoitaa yksinkertaiset rutiinihommat, kuten potentiaalisten uhrien lähestymisen somessa ja hyvän huomenen toivotukset uhrille. Ihmiset voivat keskittyä luovaan puoleen, kuten uskottavuuden kasvattamiseen ja tarinan hiomiseen. Kansainvälisiä rikollisia tekoäly auttaa myös kielen kanssa.”
Katso Neloselta tai ruudusta
Mitä pitäisi tehdä, jotta huijausten määrä saataisiin laskuun? Finanssialan ehdotukset
- Suomen on ajettava EU-sääntelyyn somealustoja, hakukoneoperaattoreita ja netin kauppapaikkoja koskeva velvoite kitkeä huijauksia sekä osallistua rikosten uhreille maksettaviin korvauksiin. Velvollisuuden laiminlyönti on sanktioitava.
- Pankkien käytössä olevia keinoja petosrikollisuuden torjuntaan on lisättävä lainsäädännön muutoksin. Esimerkiksi pankkien välistä tietojen vaihtoa digihuijausten, muiden talousrikosten, tietoverkkorikosten sekä rahanpesun torjumiseksi on edistettävä uudistamalla mm. pankkisalaisuuteen ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Myös pankkien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava.
- Kansallinen digihuijausten torjunnan ohjelma on käynnistettävä jatkuvalla rahoituksella. Mukaan ohjelmaan on saatava viranomaiset, pankit, operaattorit, netin kauppapaikat ja muut relevantit toimijat.
- Tekoälyn tehokas hyödyntäminen on välttämätöntä digihuijausten torjunnassa.
- Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keinoja ja tietojenvaihtoa viranomaisten ja yritysten välillä on kehitettävä edelleen niin, että järjestäytyneen rikollisuuden integroituminen yhteiskunnan rakenteisiin pystytään estämään.
- Kansalaisten digi- ja tekoälyosaamista on vahvistettava eri koulutusasteilla ja työelämässä. Tavoite edistää myös kansalaisten talousosaamista.





