Brexitin myötä Lontoon pörssi menetti asemansa

Myös Pariisin, Frankfurtin ja Milanon pörssit kasvattivat selkeästi päivävaihtoaan Lontoon kustannuksella. Siirtymää osattiin odottaa, koska Britannian pörssit putosivat vuodenvaihteessa EU:n pankkisääntelyn ulkopuolelle eivätkä EU-maiden finanssitalot enää saa käydä kauppaa Lontoon pörsseissä.

Britannian rahoitusala odotti viimeiseen saakka, että Johnsonin hallitus onnistuisi sopimaan niin kutsutuista ekvivalenssi- eli vastaavuussäännöistä, joilla eurooppalaispankit voisivat jatkaa pörssikauppaa Lontoossa. Valtiovarainministeri Rishi Sunak väitti vasten parempaa tietoaan vielä joulukuussa, että EU olisi valmis sallimaan brittipankkien toiminnan EU-maissa ja EU-maiden pörssikaupan jatkumisen Lontoossa vastaavuussääntöjen perusteella.

Ainakaan toistaiseksi EU:ssa ei ole ollut halua availla briteille takaovia sisämarkkinoille, joilta he ovat juuri lähteneet. On yhä konkreettisemmin selvää, että Britannian rooli on vaihtunut kumppanista kilpailijaksi.

Koska palvelut eivät kuulu lainkaan jouluaaton vapaakauppasopimukseen, Lontoon finanssipalvelujen myynnin salliminen on täysin EU:n hyvän tahdon varassa. EU:lla on luonnollisesti suuri intressi kehittää omia pääomamarkkinoitaan edelleen brexitin jälkeen. Erityisesti ne EU-maat, joihin pörssikauppa on nyt Lontoosta siirtynyt, ovat tietenkin tyytyväisiä eivätkä lainkaan kiinnostuneita myötäilemään Lontoon kilpailevan finanssisektorin toiveita.

Joulukuisen vapaakauppasopimuksen mukaan maaliskuun loppuun mennessä laaditaan epävirallinen muistio eli ”Memorandum of Understanding” (MoU) tulevasta dialogista EU-komission ja Britannian välillä rahoituspalveluista. Neuvottelut muistion tekstistä ovat käynnissä.

”Tällä hetkellä tiedossani ei ole uusia EU-UK-ekvivalenssiprosesseja”, kertoo rahoituspalvelujen erityisasiantuntija Marianna Uotinen Suomen EU-edustustosta Brysselissä. Hänen mukaansa komissio käy eri palveluja läpi yksi kerrallaan tarpeen mukaan. 

Britannian karu arki alkaa hahmottua

Brexitin siirtymäkauden päättymisestä on nyt kulunut kaksi ja puoli kuukautta. Boris Johnsonin hallitus valitsi lähes kovimman mahdollisen eron, ja nyt seuraukset alkavat näkyä arjessa. Ulkomaankauppa on romahtanut, Lontoon pörssi on menettänyt asemansa ja riitely jo tehtyjen sopimusten rikkomisesta jarruttaa uusien sopimusten tekemistä. Pohjois-Irlannissa uhkaillaan jo uusilla väkivaltaisuuksilla.

Britannia sai vuoden vaihteessa haluamansa, kun brexitin siirtymäkausi päättyi. Poissa ovat työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus. Tilalle saatiin ulkomaankaupan historiallinen romahdus.

Britannian hallituksella on viime aikoina ollut kiire löytää selityksiä maan talouden syöksykierteelle. Maan tilastoviraston mukaan talous supistui viime vuonna 9,9 prosenttia, eniten sitten vuoden 1709. Tämän vuoden alussa maan vienti EU-maihin vajosi joulukuusta tammikuuhun yli 40 prosenttia, enemmän kuin koskaan aikana, jolloin tilastoja on kerätty. Tuonnin määrä EU-maista Britanniaan väheni noin 30 prosenttia.

Brittihallituksen virallisten selitysten mukaan ensimmäinen syntipukki on koronavirus ja toisena tulee EU:n mökötys Britannian EU-eron johdosta. Aitoon orwellilaiseen tapaan pääministeri Boris Johnson on jopa kieltänyt ministereiltä ja hallituksen virkamiehiltä ”brexit”-sanan käytön.

On selvää, että Covid-19-pandemian aiheuttama globaalin talouden osittainen halvaantuminen pahensi myös Britannian viimevuotista syöksyä, mutta brexitin aiheuttama epävarmuus oli jo alkanut yhä selvemmin näkyä Lontoon finanssisektorin miljardibisnesten kiihtyvänä siirtymisenä sisämarkkinoiden puolelle.

Johnsonin väitteiden mukaan Britannian ja EU:n välisen kaupan romahduksessa on kysymys vain samanlaisesta ”teething”-ongelmasta kuin lapsilla on maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin. Vanhojen irtoaminen tekee kipeää, mutta tilalle pitäisi kasvaa jotakin paljon parempaa.

Vientikaupasta tuli liian kallista

Osa tammikuun EU-kaupan romahduksesta menee sen piikkiin, että joulukuussa kauppaa käytiin ylikierroksilla muun muassa hamstrauksen vuoksi, ja tämä vaikutti osaltaan tammikuun hiljaisuuteen. Eri toimialojen keräämät luvut ovat olleet lohdutonta luettavaa kuitenkin myös helmikuussa. Monilla pienen ja keskisuuren kaupan aloilla verkkokauppa uuden tullirajan yli on hiipunut murto-osaan aikaisemmasta, koska kaupan vaatima ja muun muassa arvonlisäverojen maksamisen edellyttämä paperisota on tavallisille pienyrityksille ja kuluttajille liian hankalaa ja kallista.

Autotehtaiden tapaisia suuria yrityksiä rasittavat puolestaan tuotteiden alkuperään liittyvät vaatimukset. Vapaakauppasopimus tullittomuudesta koskee vain Britanniassa tai EU-maissa valmistettuja tuotteita. Brittiläisten vientituotteiden komponentteja valmistetaan kuitenkin globaalisti siellä, missä niiden tuottaminen on ollut kannattavinta, mutta samalla tiedot tuotteiden alkuperästä ovat hämärtyneet ja vaativat nyt kasvavaa paperisotaa. Osa aikaisemmin brittiläisinä myydyistä tuotteista ei yksinkertaisesti täytä sopimuksen edellyttämiä alkuperäkriteerejä joten niistä on maksettava tullit.

Kalat mätänevät tarkastusjonoissa

Yksin elintarvikkeiden vienti romahti vuodenvaihteen jälkeen 64 prosenttia, kun Britannian ja EU:n rajat ylittävistä elintarvikkeista ryhdyttiin vaatimaan uusien sääntöjen mukaisia terveys- ja alkuperätodistuksia. Huutava eläinlääkäripula hidastaa eläinperäisten tuotteiden vientiä niin, että osa niiden tuottajista on joutunut lopettamaan toimintansa kokonaan. Tämä koskee erityisesti kalastusta, jonka piti olla malliesimerkki siitä, kuinka paljon britit brexitistä tulevat hyötymään. Vuoden 2016 kansanäänestyksessä brittikalastajista 92 prosenttia kannatti brexitiä, mikä oli enemmän kuin mikään muu ammattiryhmä.

Uusien lupavaatimusten ja tarkastuksissa hukkaantuvan ajan vuoksi tuoreiden kalojen tai elävien äyriäisten vienti EU-maihin on supistunut 83 prosenttia. Kalastusalan järjestöjen mukaan yhden lastin vieminen EU:hun vaatii nykyisillä säännöillä 71 sivua tullikaavakkeiden täyttämistä.

Satojen miljoonien säästö kääntyi kuluksi

Brexiteerit mainostivat kuuluisan bussinsa kyljessä ennen vuoden 2016 kansanäänestystä, että eroamalla EU:sta Britannia voisi säästää 350 miljoonaa puntaa eli 410 miljoonaa euroa viikossa ja voi sijoittaa rahat kansalliseen NHS-terveydenhoitojärjestelmään. Jo alun perin luku oli valheellinen ja Britannian todellinen nettojäsenmaksu erilaisten palautusten ja EU-tukien jälkeen oli 180 miljoonaa euroa viikossa.

Hallituksen oman Office for Budget Reponsibility OBR-viraston maaliskuun alussa julkaiseman raportin mukaan Britannia julkinen talous menettää EU-eron seurauksena vuosina 2021 – 2026 nettomääräisesti 674 miljoonaa euroa viikossa, vaikka EU-jäsenmaksujen loppuminen huomioidaan laskelmassa. Tämän päälle Britannian on pidemmällä aikavälillä maksettava Euroopan unionille ne 30 miljardia euroa, jotka se jäi erossa velkaa.

Valtiovarainministeri Rushi Sunakin maaliskuun alussa julkistamassa budjettiehdotuksessa Britannian verotuksen ennakoidaankin nousevan vuoteen 2025 mennessä korkeimmalle tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen 60 vuoteen. Muun muassa nykyinen 19 prosentin yritysvero on budjetin mukaan tarkoitus nostaa lähivuosina 25 prosenttiin. Hallitus aikoo kuitenkin pehmentää veronkorotusta tarjoamalla yrityksille merkittäviä uusia investointivähennysoikeuksia.

Britannia on jälleen rikkomassa brexit-sopimusta

Brittihallituksen väitteet EU:n mököttämisestä pääsevät uuteen valoon, kun muistetaan, että Lontoo on jo toista kertaa täysin avoimesti rikkomassa syksyllä 2019 solmittua Brexit-erosopimusta.

Britannian nykyinen Eurooppa- ja brexitministeri David Frost ilmoitti maaliskuun alussa, että Britannia pidentää koronan vuoksi yksipuolisesti tarkastusten aloittamista muun Britannian ja Pohjois-Irlannin välisessä rajaliikenteessä. Alun perin erosopimukseen kirjatun sitovan aikataulun mukaan täysimittaiset tarkastukset piti aloittaa huhtikuun alussa mutta nyt Britannia aikoo yksipuolisella päätöksellään siirtää niitä vähintään puoli vuotta eteenpäin.

On epäselvää, onko Britannialla tällöinkään todellisuudessa aikeita aloittaa tarkastuksia, koska se on keskeyttänyt Pohjois-Irlannin satamissa tarkastuksia varten aloitettujen tilojen rakentamisen.

Sopimusrikkomuksen johdosta Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien johtajat ovat päättäneet lykätä EU:n ja Britannian välisen kauppasopimuksen ratifiointia. Joidenkin parlamenttilähteiden mukaan kauppasopimusta ei ratifioida ennen kuin Britannia palaa ruotuun ja pitää kiinni aikaisemmista sopimuksistaan.

Edellisen kerran sama uhkaus kuultiin, kun Johnsonin hallitus ilmoitti viime vuoden elokuussa säätävänsä erosopimusta rikkovan sisämarkkinalain. Britannian hallitus peruutti kiistellyn lakihankkeen viime hetkellä ennen kuin tulevasta kauppasopimuksesta EU:n kanssa päästiin alustavaan sopimukseen jouluaattona 2020.

Suomalaiset europarlamentin jäsenet ennakoivat, että ratkaisu kuitenkin löytyy, kuten edelliselläkin kerralla. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan parlamentti päätti pidentää sopimuksen ratifioinnin tavoiteaikaa kahdella kuukaudella huhtikuun loppuun saakka. Hän on EU-parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen.

”Nyt on oltava tiukkana Britanniaa kohtaan, jotta se lopettaisi yksipuolisen erosopimuksen rikkomisen”, Kumpula-Natri sanoo MustReadille. Hänen mukaansa on silti todennäköistä, että sopimus lopulta vahvistetaan.

”Olemme kuitenkin kaikki realistisia, eikä kukaan toivottavasti jättäisi sopimusta ratifioimatta määräaikaan mennessä, koska tällä olisi valtavan suuret taloudelliset ja poliittiset vaikutukset UK:lle ja EU:lle muutenkin haastavassa tilanteessa. Brexitin aiheuttama talouden supistuminen pahenisi entisestään.”

Euroopan komissio ilmoitti maaliskuun puolivälissä aloittavansa oikeustoimet Britanniaa vastaan, jos se yrittää yksipuolisesti muuttaa erosopimusta. Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnassa niin ikään istuvan Heidi Hautalan (vihr.) mukaan EU:n piirissä ei ole mitään erimielisyyttä Britannian sopimusrikkomuksen vakavuudesta. Niin parlamentin, komission kuin neuvostokin kannat ovat olleet yhteneväiset.

”Parlamentti on tässä asiassa tietenkin temppelin harjalla, koska ratifiointi tarvitaan juuri parlamentilta. Toivotaan, että Britannia palaa sitoumuksiinsa. On tärkeää muistaa, että myös EU haluaa pelastaa Pitkänperjantain sopimuksen ja siksi on äärimmäisen vaikeaa sanoa, mitä tulee tapahtumaan, jos Britannia ei taivu noudattamaan erosopimusta.”

Vastakkain ovat rauha ja erosopimus

Yksi vuonna 1998 solmitun Pitkänperjantain sopimuksen tärkeimmistä pykälistä määrää, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja pysyy avoimena eikä sillä sallita rajatarkastuksia. Koska Irlanti kuuluu EU:n sisämarkkinoihin ja tullialueeseen, brexit-erosopimuksessa määrättiin, että tullitarkastukset tehdään Irlantien välisen maarajan sijaan Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välissä eli käytännössä pohjoisirlantilaisissa satamissa.

Täysin vastoin EU:n kanssa tehtyä sopimusta, pääministeri Johnson kuitenkin lupasi pohjoisirlantilaisille, ettei Irlanninmeren satamiin ole tulossa rajatarkastuksia. Nyt maakunnan brittimieliset unionistit syyttävät Johnsonia petoksesta. Heidän aseelliset ryhmänsä ovat ilmoittaneet irtisanoutuvansa Pitkänperjantain rauhansopimuksesta ja uhkaavat nyt EU:n tullitarkastajia Pohjois-Irlannin satamissa.

Tämän sisällön mahdollistaa Finanssiala ry.
Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.