Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin

• Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen.
• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi.
• Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa.
• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvio valtion verotuottomenetykseksi on 1,2–4,7 miljoonaa euroa vuositasolla, mikäli rahastot sallittaisiin sijoituskohteena osakesäästötilille.

On perusteltuja syitä arvioida, että vaikutukset verotuottoihin olisivat tätäkin pienemmät. Tämä johtuu rahastosijoittamisen luonteesta. Rahastot jakautuvat kasvu- ja tuotto-osuusrahastoihin. Kasvuosuusrahastot eivät maksa tuottoja vuosittain ulos, vaan ne lisätään rahaston pääomaan. Rahastosta maksetaan veroja silloin, kun rahasto-osuuksia myydään.

Tuotto-osuusrahastot maksavat rahaston tuotot ulos esimerkiksi vuosittain. Tällaisia rahastoja on markkinoilla huomattavasti vähemmän kuin kasvuosuusrahastoja. Lisäksi ne ovat enimmäkseen instituutiosijoittajien suosiossa: esimerkiksi säätiöt rahoittavat pääoman vuosituotoilla muuta toimintaansa. Vuotuisista tuotoista maksetaan vero.

Yksityissijoittajien suosimista kasvuosuusrahastoista ei nykyiselläänkään synny verotuottoja valtiolle kuin siinä tapauksessa, jossa sijoittaja myy rahastoa saadakseen varoja omaan käyttöönsä. Näin tapahtuisi myös osakesäästötilillä olevan rahaston kohdalla – kun varoja tarvitaan omaan käyttöön, verot maksetaan.

Todennäköisempää on, että myyntien sijaan uusia rahastomerkintöjä tehtäisiin osakesäästötilille vähitellen

Etlan verovaikutuslaskelmat lähtevät liikkeelle skenaariosta, jossa yksityissijoittajat myyvät jo olemassa olevia tuotto-osuusrahasto-osuuksiaan viiden vuoden aikana miljardin euron verran ja ostavat sitten rahastoja uudestaan osakesäästötilin sisällä.

”Todennäköistä kuitenkin on, että sijoittajat pitäisivät olemassa olevat rahastonsa, jotta eivät joudu maksamaan veroa niiden arvonnoususta ja suuntaisivat jatkossa kuukausisäästönsä osakesäästötilin sisällä sijaitsevaan rahastoon”, arvioi Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Valtiovarainministeriö arvioi aiemmin rahastojen mukaan ottamisen verotuottovähennyksiksi jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Etlan laskenta ja asian ympärillä käyty syvempi pohdinta osoittavat, että hinta-arvio on vahvasti yläkanttiin arvioitu. ”Lainsäädäntöä harkitessa ei päätöksenteon pohjaksi pitäisi automaattisesti ottaa suurinta mahdollista arviota. Perusteiden on oltava aina hyvät”, Ahosniemi sanoo.

Kuluttaja hyötyisi osakesäästötilin rahastoista – lopulta myös verottaja saa omansa korkojen kera

Mikäli rahastot sallittaisiin osakesäästötilillä, parantaisi se kilpailutilannetta. Hyötyjä olisi kuluttaja eli yksityissijoittaja ja pidemmän päälle myös verottaja.

Nykyisin rahaston vaihtaminen toiseen on verotuksen laukeamisen vuoksi hankalaa. Käytännössä moni sijoittaja päätyy pitämään entiset rahastosijoituksensa ja suuntaamaan uudet sijoitukset paremmiksi katsomiinsa rahastoihin. Syy rahaston vaihdolle voi olla esimerkiksi halu vaihtaa halvempaan, vastuullisempaan tai esimerkiksi toiseen maanosaan tai toimialaan sijoittavaan rahastoon markkinatilanteen mukaan.

”Jos kuluttaja voisi kilpailuttaa säästämiään rahastopääomia rahastojen välillä ilman verotuksen laukeamista, kirittäisi se rahastojen välistä kilpailua ja samalla voimistaisi korkoa korolle -vaikutusta, kun säästyneet verorahat voisi sijoittaa tuottavasti. Vastaavasti varoja omaan käyttöön lunastettaessa tuotoista maksettavat verotulot olisivat suuremmat. Näin verottajakin saisi omansa korkojen kera”, Arno Ahosniemi sanoo.