Euroopassa pääomia riittää – ne vain pitäisi saada liikkeelle järkevöittämällä pääomavaateita ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyyttä

• Eurooppalainen pankkialan kattojärjestö EBF on teettänyt selvityksen, kuinka sääntelyä keventämällä voisi auttaa pankkeja kohentamaan Euroopan kilpailukykyä.
• Konsulttiyhtiö Oliver Wymanin raportissa on muun muassa pääomavaateisiin ja vakavaraisuusvaatimuksiin liittyviä ehdotuksia.
• Myös Finanssiala ry (FA) esittää pääomavaateiden uudelleenarviointia ja sääntelyn päällekkäisyyksien poistamista.

Pankkien osin päällekkäiset pääomavaatimukset rajoittavat liikaa lainojen myöntämistä pitkäaikaisiin ja suuriin investointeihin. Näin voi tiivistää eurooppalaisen pankkialan kattojärjestön (European Banking Federation EBF) teettämän raportin keskeisen viestin. Raportin on tehnyt konsulttiyhtiö Oliver Wyman. Finanssiala ry on EBF:n jäsen.

Talletuksia ja muita pääomia investointeihin Euroopassa kyllä on, mutta niitä ei saada tarpeeksi tehokkaasti käyttöön.

EBF:n mukaan Euroopassa on tällä hetkellä noin 1400 miljardin euron vuosittainen investointivaje. Tämä näkyy suoraan maanosan kilpailukyvyssä: raha ei liiku eikä investointeja synny.

”Pääoma- ja muiden vaatimusten takia pankin ei kannata myydä esimerkiksi myöntämiään asuntolainoja toiselle toimijalle, jonka riskiprofiiliin ne sopivat, kuten vakuutusyhtiölle. Jos lainojen edelleenmyynti olisi kannattavaa, myynti vapauttaisi pankeista luotonantokapasiteettia, jota voisi taas käyttää vaikkapa puolustusteollisuuden investointien rahoittamiseen. Lainojen edelleenmyynti tasaisi myös pankin riskiä”, avaa Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Olli Salmi.

Tällä hetkellä sääntely ajaa pankit korostuneesti suuntaamaan rahansa vähäriskisiin lainoituskohteisiin, kuten asuntolainoihin. Sääntelyn, kuten pankkien pääomavaateiden, keventäminen helpottaisi paitsi isojen investointien tekemistä, myös asuntoluototusta.

”Asuntojen lainoitus on tärkeää, totta kai, mutta koko unionin tasolla niiden ohella tarvitaan investointeja esimerkiksi puolustukseen ja kasvaviin yrityksiin. Hieman kärjistäen: pelkällä asuntolainoituksella ei luoda kasvua eikä turvata Euroopan strategista autonomiaa.”

Yhdelle riskille riittää yksi puskuri

Yksi EBF:n teeseistä on pankkien pääomavaateiden uudelleenarviointi ja järkevöittäminen. Myös FA on nostanut esiin ongelman, jossa samaa riskiä on turvaamassa monta eri välinettä: pääomavaateita asetettaessa saman riskin varalle ei tulisi varata pääomia enää toista tai kolmatta kertaa.

Salmi antaa esimerkin, kuinka päällekkäiset makrovakausvälineet voivat pahimmillaan toimia.

”Kun pankki myöntää asuntoluoton, on asunnon arvon mahdollinen aleneminen huomioitu luottoriskiä määritettäessä ja mahdollisia tappioita varten on kerätty puskuri. Kun sitten viranomainen arvioi koko pankin lainakannan riskiä, tuo sama arvon alenemisen riski huomioidaan myös siellä, ja samalle riskille määrätään toiseen kertaan puskuri. Sama toistuu koko pankkijärjestelmän riskiä eli niin sanottua järjestelmäriskiä arvioitaessa: tuolle taseessa olevan yhden lainan yksittäiselle riskille lasketaan jo kolmas puskuri.”

Pääomavaateita määräävät järjestelmät eivät keskustele keskenään, joten sama riski on tullut katetuksi kolmeen kertaan.

”Tämä varalle jätetty pääoma on pois uusien investointien rahoituksesta”, Salmi summaa.

Mistä investointivajeessa on kysymys? Katso tiivis video aiheesta