FA:n kysely: Nuoret, naiset ja seniorit näyttävät suuntaa vastuullisessa sijoittamisessa – ilmastovaikutusten arviointi koetaan hankalaksi

Finanssialan yhtiöt tekevät kovasti töitä, jotta kuluttaja-asiakkaiden olisi helpompaa arvioida sijoitustensa kestävyyttä

Kuva: WIJI/Shutterstock
  • Suomalaiset sijoittajat seuraavat sijoitustensa kestävyyttä ja pitävät ilmastovaikutuksia tärkeänä sijoituskriteerinä, selviää FA:n tilaamasta kyselystä.
  • Nuoret, naiset ja seniorit ovat kyselyn mukaan suunnannäyttäjiä vastuullisessa sijoittamisessa.

Norstat Oy toteutti kyselyn Finanssiala ry:n (FA:n) toimeksiannosta verkossa 9.-14.6.2022. Vastaajia oli yhteensä 2022; heistä osakkeisiin sijoitti 435 henkeä ja rahastoihin 790 henkeä. Aiemmin samantyyppinen kysely on toteutettu kahdesti vuonna 2020.

Kaksi viidestä suomalaisesta sijoittajasta seuraa sijoitustensa kestävyyttä, selviää Finanssiala ry:n (FA) teettämästä kansalaiskyselystä. Lähes puolet rahasto- ja vakuutussijoittajista pitää ilmastovaikutuksia ainakin osittain tärkeänä sijoituskriteerinä, osakesijoittajista 42 prosenttia.

FA teetti Norstat Oy:llä kansalaiskyselyn kesäkuussa 2022, jossa selvitettiin suomalaisten innokkuutta vastuulliseen sijoittamiseen. Samantyyppinen kysely on toteutettu tammikuussa 2020 sekä kesäkuussa 2020.

”Kestävyydestä on tulossa hyvä vauhtia valtavirtaa myös finanssialalla. Esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski, joten viisas yksityissijoittajakin turvaa sijoituksensa huolehtimalla, että salkussa on kestävyyden huomioon ottavia kohteita. Sellaisia ovat jo nyt täydet kestävyyskriteerit täyttävien lisäksi kohteet, joilla on uskottava siirtymäsuunnitelma”, FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sanoo.

Vastuullisten kohteiden valinta ei ole yksittäiselle sijoittajalle helppoa

Vaikka kiinnostusta vastuullista sijoittamista kohtaa on, iso osa sijoittajista kokee rahastojen ja osakkeiden ilmastovaikutusten arvioinnin hankalaksi. Finanssialan yhtiöt tekevätkin hartiavoimin töitä, jotta sijoitustuotteiden kestävyysominaisuudet tulisivat kuluttaja-asiakkaille mahdollisimman ymmärrettäviksi.

”EU pyrkii sääntelyn avulla parantamaan kestävien sijoitustuotteiden vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vielä on siedettävä epäselvyyttä ja maksettava oppirahoja, kunnes sääntelykehys saadaan valmiiksi. Myös finanssiala haluaa, että vertailtavuutta parannetaan”, Kivisaari sanoo.

Korkeasti koulutetut seuraavat sijoitusten kestävyyttä

Kyselyn mukaan erityisesti nuoret 18-29-vuotiaat sekä yli 70-vuotiaat pitävät ilmastovaikutuksia tärkeinä kriteereinä sijoituskohteita arvioidessaan. Keski-ikäiset puolestaan antavat ilmastolle vähiten painoarvoa sijoituksissaan.

Rahastoihin ja sijoitusvakuutuksiin sijoittavista naisista puolet pitää ilmastovaikutuksia ainakin osittain tärkeänä sijoituskriteerinä, miehistä kaksi viidesosaa. Koronapandemia horjutti ilmastovaikutusten merkittävyyttä rahastoihin sijoittavien naisten parissa verrattain vähän ja on jo noussut pandemiaa edeltävän tason yli. Sen sijaan miesten parissa pandemian puhkeamisen merkitys oli paljon suurempi: 45 prosentista 32 prosenttiin. Ilmastovaikutusten merkitys ei myöskään ole palautunut miesten parissa täysin ennalleen.

Sijoitustensa kestävyyttä seuraavat erityisesti korkeakoulutetut, vähiten taas vain peruskoulun tai ammattikoulun käyneet. Suomalaiset sijoittajat ovat valmiita tyytymään maltillisempaan tuottoon lyhyellä aikavälillä, jos vähäpäästöisistä sijoituksista voi odottaa parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista sijoittajista kertoo, että korona ja epävakaa maailmanpoliittinen tilanne eivät ole vaikuttaneet heidän kiinnostukseensa vastuullista sijoittamista kohtaan suuntaan tai toiseen.

”Epävakaat ajat eivät vähennä vastuullisuuden merkitystä, pikemmin korostavat sitä”, Kivisaari kommentoi.

Samassa kyselyssä kysyttiin suomalaisten maailmanpoliittisen tilanteen sekä korkojen ja kuluttajahintojen nousun vaikutuksia investointisuunnitelmaan. Yli puolet suomalaisista kertoi joko luopuneensa investointisuunnitelmistaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa inflaation ja korkojen nousun vuoksi.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

VAIKUTTAMINEN

Sonja Hällfors

Vaikuttajaviestinnän asiantuntija