FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu

• Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon.
• Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025.
• Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin.
• Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset.
• Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla.
• Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimaisiin rahastoihin että suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin kasvoivat.

Finanssiala ry (FA) uudistaa julkaisutoimintaansa osana edunvalvontatyötään: uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon.

Finanssivuosi-raportti kokoaa yhteen keskeiset toimialakatsaukset yhdeksi ajantasaiseksi ja vertailukelpoiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus tarjoaa laajan ja yhtenäisen näkymän finanssialan rakenteeseen, kehitykseen ja keskeisiin muutostrendeihin. Raportti toteutetaan yhteistyössä VALOR Partnersin kanssa.

Luottokannan kasvu hidasta korkojen laskusta huolimatta – luottoriskit hallinnassa, korkokate oheni

Luottokannan kasvu vuonna 2025 perustui pääosin yrityslainoihin, kun taas kotitalouksien lainakysyntä pysyi vaimeana heikon asuntokaupan vuoksi. Talletuskannan kasvu painottui rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin, mikä heijasti likviditeetin siirtymistä pois riskillisemmistä sijoituksista epävarmassa markkinaympäristössä. Lainojen keskikorot alenivat EKP:n rahapolitiikan keventyessä, mikä alkoi asteittain tukea yritysten rahoituksen kysyntää.

Markkinarakenteessa tapahtui muutoksia Handelsbankenin vetäytymisen seurauksena. Erityisesti Kuntarahoitus vahvisti asemaansa luotonannossa ja S-Pankki talletuksissa.

Luottoriskit pysyivät hallinnassa heikosta taloustilanteesta huolimatta. Järjestämättömien saamisten osuus laski ja vakavaraisuus vahvistui. Pankkien kannattavuutta heikensi korkokatteen lasku korkotason käänteen myötä. Taso säilyi kuitenkin historiallisesti vahvana.

Hinnankorotukset ja vahinkokehityksen normalisoituminen paransivat vahinkovakuutussektorin kannattavuutta

Maksutulon kasvu perustui pääosin hintojen korotuksiin, joilla yhtiöt kompensoivat aiempien vuosien korvauskustannusten nousua. Korvausmenojen lasku heijasti vahinkokehityksen normalisoitumista poikkeuksellisen kalliiden vuosien jälkeen sekä kustannusinflaation tasaantumista.

Kannattavuus parani ennen kaikkea vahinkosuhteen laskun myötä, vaikka liikekulut pysyivät korkeina. Tilikauden tulosta heikensivät sijoitustoiminnan matalat tuotot sekä tasoitusmäärän muutokset, mikä korostaa sijoitustuottojen merkitystä tuloksen muodostuksessa.

Sijoitussidonnaiset henkivakuutustuotteet vetivät: kysyntä siirtyi markkinasidonnaisiin ratkaisuihin ja tulos heijasti markkinaliikkeitä

Maksutulon kasvu ja säästökannan kehitys perustuivat sijoitussidonnaisten tuotteiden kysynnän vahvistumiseen korkoympäristön muutoksen ja tuottohakuisuuden seurauksena.

Asiakaskäyttäytyminen jatkoi siirtymää pois perinteisistä korkotakuutuotteista kohti markkinasidonnaisia ratkaisuja. Tilikauden tulosta tuki erityisesti sijoitusmarkkinoiden kehitys, mikä korostaa liiketoiminnan herkkyyttä markkinaliikkeille.

Kassavirran perusrakenne ennallaan, työeläkevakuutuksen sijoitusvarat kasvoivat – vakavaraisuus vahvistui hallitulla riskitasolla

Maksutulo ja eläkemenot kasvoivat samansuuntaisesti palkkasumman ja eläkemäärien kehityksen kanssa, mikä piti järjestelmän kassavirran rakenteen ennallaan.

Sijoitusvarojen kasvu perustui positiivisiin markkinatuottoihin, vaikka tuottotaso laski edellisvuodesta markkinaolosuhteiden normalisoituessa.

Vakavaraisuuden vahvistuminen heijasti hyvää sijoitustuottoa ja hallittua riskitasoa epävarmassa toimintaympäristössä.

Rahastopääomat kasvu-uralla: korkorahastot keräsivät merkintöjä ja kansainvälistyminen vahvistui

Rahastopääoman kasvu perustui sekä markkinakehitykseen että nettomerkintöihin, jotka painottuivat korkorahastoihin korkotason houkuttelevuuden kasvaessa. Sijoittajakäyttäytymisessä korostui varovaisuus ja tuotto-riski-suhteen uudelleenarviointi. Tämä lisäsi korkosijoitusten suosiota.

Rahastomarkkinoiden kansainvälistyminen jatkui kahteen suuntaan: ulkomainen omistus Suomeen rekisteröidyissä rahastoissa kasvoi, mutta myös suomalaisten sijoitukset ulkomaille rekisteröityihin rahastoihin lisääntyivät. Toimijoiden tuloskehitystä tuki hallinnoitavien varojen kasvu, mikä vahvisti palkkiotuottoja koko sektorilla.