- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1,4 miljardia euroa uusia pääomia.
- Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 211 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin huhtikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 657 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 118 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 245 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 418 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 4 miljoonaa euroa.
| milj. EUR | Nettomerkinnät huhtikuu 2026 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.04.2026 |
| Osakerahastot | 657 | -402 | 91 852 |
| Yhdistelmärahastot | 118 | 640 | 43 798 |
| Pitkän koron rahastot | 245 | 1 417 | 43 915 |
| Lyhyen koron rahastot | 418 | 335 | 21 552 |
| Vaihtoehtoiset rahastot | -4 | -15 | 9 561 |
| YHTEENSÄ | 1 434 | 1 974 | 210 678 |
Huhtikuussa globaalit pääosakeindeksit kääntyivät nousuun. Osakemarkkinat vahvistuivat laaja‑alaisesti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa, ja useat pääindeksit nousivat kaikkien aikojen korkeimmille tasoille. Sijoittajien luottamus elpyi nopeasti heikomman alkuvuoden jälkeen. Nousua tukivat erityisesti yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen hyvät tulokset ja kohtuullisen suotuisat tulosnäkymät. Yhdysvaltalaisten isojen teknologiayhtiöiden tekoälyyn ja datainfrastruktuuriin liittyvät investoinnit herättivät sijoittajissa kiinnostusta. Tekoälyyn liittyvät investoinnit tukivat myös Etelä-Korean ja Taiwanin osakemarkkinoiden nousua.
Samaan aikaan Lähi-idän tilanteesta johtuva epävarmuus säilyi taustalla. Hormuzinsalmessa merenkulku oli edelleen pysähtyneenä, mikä piti energiamarkkinat levottomina. Tämä lisäsi huolta inflaatiopaineiden uudesta voimistumisesta.
Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisia tuottoja. Korot nousivat maltillisesti. Vaikka keskuspankkien ohjauskorot pysyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa ennallaan, keskuspankkien viestinnässä korostui aiempaa suurempi huoli energiahintojen noususta. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.
”Osakerahastojen 12 kuukauden keskimääräiset tuotot olivat huhtikuussa poikkeuksellisen hyviä: monissa osakerahastoluokissa yli 20–30 prosenttia. Vahva tuottokehitys ei kuitenkaan ole pysyvä olotila. Sijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan, koska positiivinen teknologiavetoinen kasvunäkymä vaikuttaa kurssikehityksiin, mutta toisaalta strategisten energiavarastojen riittävyys ja energian hinnan tulevaisuus voi yllättää kielteisesti. Sijoittamisessa korostuvat entistä enemmän hajauttamisen tärkeys, pitkäjänteisyys ja omassa sijoitussuunnitelmassa pitäytyminen”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Korkorahastoista yhdysvaltalaisiin kasvuosakkeisiin
Evli Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kim Pessala kertoo, että yhtiön kotimaiset asiakkaat lisäsivät sijoituksiaan osakerahastoihin, erityisesti yhdysvaltalaisiin kasvuosakkeisiin ja vähensivät matalamman riskin korkorahastoja. Kansainvälisten asiakkaiden rahavirrat olivat edelleen maltillisia, mutta maaliskuussa nähty korkorahastojen lunastuspaine hellitti huhtikuussa selvästi.
”Vuoden alusta kansainvälisten asiakkaiden nettomerkinnät ovat olleet selvästi positiiviset. He ovat erityisesti kasvattaneet sijoituksiaan Evlin yrityslainarahastoihin, joissa tuottopotentiaalia nähdään edelleen loppuvuodelle.”
Pessalan mukaan epävarmuus on alkuvuonna ollut poikkeuksellisen korkealla ja Lähi-idän kriisi on lisännyt inflaatio-odotuksia. Tämä on heijastunut korkotasoihin, kun sijoittajat ovat huolestuneet siitä, voisivatko keskuspankit kiristää rahapolitiikkaansa.
”Vaikka Lähi-idän kriisi ei ole vielä ohi, huhtikuu oli markkinoilla poikkeuksellisen vahva. Tämä toimii hyvänä muistutuksena markkinoiden ajoittamisen vaikeudesta sekä siitä, että pitkällä aikavälillä riskin ottaminen on usein perusteltua”, Pessala summaa.
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin huhtikuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 687 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialarahastoista ja Suomeen sijoittavista rahastoista, yhteensä 48 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,83). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
| milj. EUR | Nettomerkinnät huhtikuu 2026 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.04.2026 | Tuotto 12 kk (ka.) |
| Suomi | -34 | -95 | 7 457 | 24 % |
| Pohjoismaat | 39 | 399 | 11 509 | 13 % |
| Eurooppa | 0 | 434 | 8 983 | 16 % |
| Pohjois-Amerikka | 208 | 8 | 12 775 | 22 % |
| Japani | 0 | 25 | 490 | 26 % |
| Tyynenmeren alue | 16 | 98 | 1 415 | 32 % |
| Kehittyvät markkinat | 1 | 398 | 6 953 | 34 % |
| Maailma | 440 | -1 637 | 40 895 | 22 % |
| Toimialarahastot | -14 | -31 | 1 374 | 38 % |
| YHTEENSÄ | 657 | -402 | 91 852 |
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin huhtikuussa pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 245 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 23 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 8,0 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna sama rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,41).
| milj. EUR | Nettomerkinnät huhtikuu 2026 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 30.04.2026 | Tuotto 12 kk (ka.) |
| Valtioriski EUR | 199 | 801 | 11 001 | 0,9 % |
| Luokitellut yrityslainat EUR | -2 | 403 | 16 057 | 2,2 % |
| Korkeariskiset yrityslainat EUR | 46 | 267 | 5 816 | 3,7 % |
| Valtioriski maailma | 1 | -1 | 374 | 0,5 % |
| Luokitellut yrityslainat maailma | 11 | 9 | 7 086 | 2,1 % |
| Korkeariskiset yrityslainat maailma | -21 | -247 | 1 012 | 4,6 % |
| Kehittyvät markkinat | 11 | 185 | 2 568 | 8,0 % |
| YHTEENSÄ | 245 | 1 417 | 43 915 |
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Jaa juttu
Ota yhteyttä asiantuntijaan
-
Mariia Somerla
Johtava asiantuntija
Säästäminen ja sijoittaminen, Rahastoraportin kehittäminen, viranomaisraportointi
