Tekoälyä käytetään finanssialalla laajasti, mutta hallitusti – kehityksen tueksi tarvitaan riskiperusteista ja riittävän väljää sääntelyä

• Tuoreen selvityksen mukaan tekoäly on finanssialan yrityksissä laajassa ja säännöllisessä käytössä, mutta dramaattisimpia teknologialoikkia ei ole vielä nähty.
• Finanssialalla ymmärretään tekoälyn potentiaali, mutta vastuullisuudesta ja luottamuksesta huolehtiminen on finanssiyhtiöiden liiketoiminnassa välttämätöntä. Suuren mittaluokan teknologisten murrosten tuomia riskejä on perusteltua välttää.
• Käyttömahdollisuuksien laajentuessa tekoäly alkaa näkyä entistä konkreettisemmin myös asiakkaiden arjessa parempina palveluina ja sujuvampina asiointikokemuksina.
• Tarkasti määriteltyjen ja kehityksen myötä nopeasti vanhentuvien kieltojen sijaan lainsäädännön tulisi linjata yleisemmin tekoälyn käytössä vaadittavaa arvomaailmaa, moraalia ja etiikkaa.

Vauhdilla kiihtyvä tekoälykehitys puhuttaa yhteiskuntaa laajasti, mutta tarkkaa kehitysvaihetta ja jatkoaskelten aikataulua ei ole helppo hahmottaa varmuudella. Finanssiala ry:n (FA) VALOR Partnersilla teettämä tekoälyselvitys tuo tilanteeseen valaistusta finanssialan kaltaisen keskeisen toimialan vinkkelistä.

Webinaarin avanneen FA:n vaikuttamisesta vastaavan johtajan Tuomo Yli-Huttulan mukaan finanssialan tekoälykatsaus tarjoaa eväitä tarkastella, missä tekoälyn käyttöönotossa mennään ja miten tekoälykehitystä tulee ohjata viisaasti.

”Kun kokemukset ja tieto tekoälyn käytöstä kasvavat, se antaa entistä paremmat edellytykset miettiä asiaa myös sääntelyn kannalta. Sääntelyä luodessa olisi hyvä pohtia, mihin riskeihin sillä vastataan ja mitä mahdollisuuksia mahdollisesti tuhotaan. Riskiperustaisuus olisi hyvä ohjenuora: mikä on se riski, jolta kuluttajaa suojellaan missäkin tilanteessa?” Yli-Huttula pohdiskeli.   

Ala pyrkii kehityksen kärkeen, mutta ei luottamusta uhraamalla

Finanssialan yritykset ovat olleet digitalisaation ja monien aiempien teknologisten murrosten eturintamassa, eikä tekoäly tai generatiivinen tekoäly tee poikkeusta. Katsauksen mukaan 44 prosentilla finanssialan yrityksistä tekoäly on jo laajassa säännöllisessä käytössä. Tekoälyn tärkeimpiin hyötyihin kuuluu selvityksen mukaan operatiivisen tehokkuuden parantuminen.

Selvityksen mukaan noin 85 prosenttia finanssialan yrityksistä uskoo tekoälyn kasvu- ja kilpailuetupotentiaaliin. Tekoäly on nopeuttanut finanssialan työskentelyä, mutta ei vielä muuttanut olennaisesti työn luonnetta. Valtaosa selvitykseen vastanneista finanssialan johtajista ja asiantuntijoista odottaa liiketoiminta-arvon realisoituvan tekoälyn käytössä seuraavan 1–3 vuoden kuluessa.

Yli 80 prosentilla vastaajayrityksistä keskeiset tekoälyriskit on katsauksen mukaan hallittu ja lähes 60 prosentilla on joko käytännössä testattu tai selkeästi määritelty tekoälyn hallintamalli. Riskien välttely kuitenkin hidastaa osaltaan tekoälyn hyödyntämistä.

”Mahdollisten virheiden seuraukset hidastavat jossain määrin tekoälyn käyttöönottoa”, tulkitsi selvityksen tuloksia webinaarissa esitellyt VALOR Partersin konsultti Mikael Nuotio.

Tekoälyllä voi parantaa palveluita – riittävän väljä sääntely tukee kehitystä

Katsauksen havaintoja pohdittiin paneelissa, jossa keskustelijoina oli kolmen keskeisen suomalaisen finanssiyhtiön tekoäly-, data- ja digikehityksen johtajia.

Paneelissa nousi esiin se, että finanssialalla ymmärretään tekoälyn potentiaali, mutta alan toiminta on riskienhallinnan ja sääntelyn kehystämää. Ala hallinnoi muun muassa asiakkaiden säästöjä, eläkkeitä, luottoja ja maksuliikennettä, joten vastuullisuudesta ja luottamuksesta huolehtiminen on finanssiyhtiöiden liiketoiminnassa elintärkeää.

”Toimintamallin olennaiseen muuttumiseen tarvittaisiin uusi teknologialoikka. Tekoäly mahdollistaa muutokset, mutta suuren mittaluokan muutoksissa on riskinsä, ja finanssiala on riskejä kaihtava ala”, totesi paneelissa LähiTapiolan johtaja Mikko Vastela.

Tekoälyn käyttöönotto finanssialalla on tähän asti painottunut prosessien tehostamiseen, mutta mahdollisuuksien laajentuessa tekoäly alkaa näkyä entistä konkreettisemmin myös asiakkaiden arjessa parempina palveluina ja sujuvampina asiointikokemuksina.

”Tekoälyn avulla asiakkaalle on mahdollista tarjota automaattisesti ja oikea-aikaisesti juuri hänelle relevantteja, yhä paremmin räätälöityjä palveluita”, kertoi Nordean digitaalisen liiketoiminnan johtaja Krista Korelin.

Keskustelussa tähdennettiin myös järkevästi laaditun ja määrältään kohtuullisen sääntelyn merkitystä. Hallitsematonta kokeilukulttuuria ei tarvita, vaan laadukasta ja tekoälyn käyttöön selkeyttä ja ennakoitavuutta tuovaa sääntelyä. Tarkasti paikalleen pultattujen ja kehityksen myötä nopeasti vanhentuvien kieltojen sijaan lainsäädännön tulisi linjata tekoälyn käytössä vaadittavaa arvomaailmaa, moraalia ja etiikkaa.

”Huonosti laadittu sääntely hidastaa asioita, mutta esimerkiksi EU:n tekoälyasetus tuo korkean riskin käyttötapauksiin tuotehallinnan parhaita käytäntöjä. Kaupan pakastehyllyllä jokainen kuluttaja toivoo, että tuotteiden kylmäketju on kunnossa. Tekoälyasetus luo selkeät kriteerit korkean riskin käyttötapausten laadunvalvontaan ja datanhallintaan. Näin huolehditaan siitä, että tekoälyn korkean riskin käyttötapauksissa ’kylmäketjun’ lenkit ovat kunnossa”, vertasi OP Pohjolan johtaja Juha Vesanto.

Katso tallenne tilaisuudesta