
- VALOR Partnersin tekemän selvityksen mukaan noin 85 prosenttia finanssialan yrityksistä uskoo tekoälyn potentiaaliin kasvu- ja kilpailuedun lähteenä: 45 prosenttia kohtalaisessa määrin, 33 prosenttia merkittävästi ja 6 prosenttia jopa erittäin merkittävästi.
- Tekoälyä hyödynnetään alalla jo nyt laajasti muun muassa asiantuntijatyön tukena sekä IT- ja ohjelmistokehityksessä.
- Valtaosa selvitykseen vastanneista finanssialan johtajista ja asiantuntijoista odottaa liiketoiminta-arvon realisoituvan tekoälyn käytössä seuraavan 1–3 vuoden kuluessa.
- Finanssiala ry (FA) ja VALOR Partners Oy toteuttivat helmi-maaliskuussa 2026 tekoälykatsauksen, jonka tavoitteena oli muodostaa ajantasainen tilannekuva tekoälyn hyödyntämisestä finanssialalla. Katsaus toteutettiin FA:n jäsenyrityksille suunnattuna sähköisenä kyselynä, jonka avulla kerättiin asiantuntija- ja johtotason näkemyksiä muun muassa tekoälyn käytön nykytilasta ja tulevaisuudesta alalla. Kyselyyn saatiin yhteensä 34 vastausta. Suurimmista yhtiöryhmistä vastauksia kertyi useampia. Yhteensä vastaukset kattavat jopa 80 prosenttia FA:n jäsenyrityksistä eli valtaosan koko toimialasta. Kyselyn lisäksi VALOR on toteuttanut yli 10 finanssialan johdon tai asiantuntijan syvähaastattelua.
- Katsaus on uutisen lopussa.
Tekoäly nähdään finanssialalla laajasti merkittävänä kasvun ja kilpailuedun tuojana, osoittaa uusi selvitys, jonka VALOR Partners Oy on laatinut Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta.
Selvityksen mukaan noin 85 prosenttia finanssialan yrityksistä uskoo tekoälyn kasvu- ja kilpailuetupotentiaaliin: 45 prosenttia kohtalaisessa määrin, 33 prosenttia merkittävästi ja 6 prosenttia jopa erittäin merkittävästi.
Merkittävää tai erittäin merkittävää vaikutusta odottavat yritykset painottavat mahdollisuuksia erityisesti asiakaspalvelussa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Asiakasrajapinnan sovellusten ohella sisäisten prosessien automatisointi ja IT-kehitys nähdään tehokkuushyötyjen ja välillisen kilpailuedun tuojana.
”Finanssialan yhtiöt ovat perinteisesti olleet teknologisen kehityksen eturintamassa. Näin oli laita esimerkiksi digitalisaation tullessa ja näin on myös tekoälyn ja generatiivisen tekoälyn kohdalla. Selvitys osoittaa, että 44 prosentilla finanssialan yrityksistä tekoäly on jo laajassa säännöllisessä käytössä”, toteaa FA:n vaikuttamistyöstä vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula.
Selvityksen mukaan yhdeksällä prosentilla yrityksistä lähes koko henkilöstö ja 35 prosentilla merkittävä osa henkilöstöstä käyttää tekoälyä säännöllisesti osana työtään. Tekoälyn hyödyntäminen eri käyttökohteissa on tällä hetkellä pääosin kokeiluvaiheen ja rajatun tuotantokäytön välillä. Tekoälyä käytetään muun muassa asiantuntija- ja tietotyön tukena, IT- ja ohjelmistokehityksessä, analytiikassa ja ennakoinnissa sekä asiakaspalvelussa.
”Tekoälyn tärkeimpiin hyötyihin kuuluu selvityksen mukaan operatiivisen tehokkuuden parantuminen. Vaikka tekoälyä hyödynnetään finanssiyhtiöissä työntekijöiden käytössä jo nyt kattavasti, sen laajempi hyödyntäminen on selvityksen mukaan vielä edessä. Tätä mieltä oli 41 prosenttia vastaajista”, Yli-Huttula toteaa.
Liiketoiminta-arvon odotetaan realisoituvan lähivuosina – sääntelyssä riskiperustaisuus valttia
Valtaosa selvitykseen vastanneista odottaa tekoälyn hyödyntämisestä saatavan liiketoiminta-arvon realisoituvan seuraavan 1–3 vuoden kuluessa.
“Selvityksen vastaukset osoittavat, että tekoälyn hyötyjen laajempi realisoituminen vie aikaa. Kehitystä rajoittavina tekijöinä nousevat esiin muun muassa dataan, riskeihin ja sääntelyyn liittyvät tekijät”, kommentoi VALOR Partnersin partneri Juha Viljakainen.
Selvityksessä riskeillä viitataan muun muassa malliriskeihin ja virheellisesti tai vaikeasti selitettäviin päätelmiin sekä riippuvuuteen ulkoisista toimittajista tai alustoista.
”Yli 80 prosentilla vastaajayrityksistä keskeiset tekoälyriskit on kuitenkin hallittu ja lähes 60 prosentilla on joko käytännössä testattu tai selkeästi määritelty tekoälyn hallintamalli”, Viljakainen jatkaa.
FA:n Yli-Huttulan mukaan sääntelyyn liittyvät haasteet antavat pohtimisen aihetta myös lainsäätäjille, jos tekoälyyn liittyvien hyötyjen halutaan realisoituvan yhteiskunnassa.
”Sääntelyä luotaessa olisi hyvä pohtia, mihin riskeihin sillä vastataan ja mitä mahdollisuuksia mahdollisesti tuhotaan. Riskiperustaisuus olisi hyvä ohjenuora: mikä on se riski, jolta kuluttajaa suojellaan missäkin tilanteessa?”, Yli-Huttula pohtii.






