- Suomalaisia yritettiin huijata 76,9 miljoonan euron edestä vuonna 2023, ilmenee Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä tiedoista. Edellisvuonna määrä oli 46,5 miljoonaa.
- Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 32,7 miljoonaa euroa huijareille menossa ollutta rahaa. Edellisvuonna määrä oli 14,1 miljoonaa.
- Yhteensä suomalaiset menettivät verkkorikollisille 44,2 miljoonaa euroa vuonna 2023.
- Eniten rahaa menetettiin sijoitushuijauksissa, joissa myös kasvu oli suurinta.
Digihuijausten määrä nousi reippaasti vuonna 2023. Pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan huijattuja varoja vajaan 33 miljoonan euron edestä. Palautettujen varojen summa kasvoi edellisvuodesta 132 prosenttia, mikä kertoo paitsi torjunnan tehokkuudesta, myös huijausten valtavasta määrästä.
”Pankkien torjuntatoimia ja järjestelmiä parannellaan ja kehitellään jatkuvasti. Valitettavasti, kun yksi huijauskanava tukitaan, on rikollisilla jo uusi keino kiikarissa”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa vuonna 2023, eli huijattujen varojen kokonaissumma oli lähes 77 miljoonaa. Kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 65 prosenttia – suurinta nousu oli sijoitushuijauksissa: 91 prosenttia. Huijaustyypeistä sijoitushuijauksiin meni myös suurin euromäärä, runsaat 16 miljoonaa.
Sijoitushuijaukset ovat usein pitkäkestoisia. Ne saattavat kestää useita vuosia. Sijoittajalle saatetaan aluksi maksaa myös tuottoa, jotta toiminta vaikuttaisi uskottavalta.
”Kun uhri on todennut systeemin toimivaksi ja luotettavaksi ja ottaa 20 000 euron pikavipin lisäsijoitusta varten, ei varoja pystykään enää lunastamaan”, Saxholm kuvaa.
Etenkin sijoitushuijauksissa pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.
”Sijoitushuijausten uhrit eivät usein ilmoita pankille tulleensa huijatuksi. Varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta, jolloin se ei kantaudu pankkien tietoon. Sijoitushuijauksien todellinen määrä lienee siis vähintään kolminkertainen.”
Ensin yhteys pankkiin, sitten poliisiin
Jos epäilee tulleensa huijatuksi, tulee ottaa välittömästi yhteys omaan pankkiin ja sitten poliisiin: nimenomaan tässä järjestyksessä. Mitä nopeammin pankki saa tiedon mahdollisesta huijauksesta, sitä suurempi on mahdollisuus, että rahat saadaan vielä palautettua.
Paras tapa välttyä huijauksilta on ottaa rauhallisesti.
”Jos verottajalta tulee tekstiviesti, että joudun vankilaan, jos en nyt heti maksa tätä erääntynyttä veroa, kannattaa miettiä, että toimiikohan Suomen verottaja oikeasti näin. Myös nopean sijoittajan valtavien pikavoittojen olemassaoloa kannattaa pohtia muutamaan kertaan. Kun saa vähänkin epäilyttävän viestin, on hyvä ensimmäiseksi pysähtyä ja miettiä, kannattaakohan tähän nyt ihan heti reagoida”, Saxholm sanoo.
Älä jää yksin
Huijatuksi tuleminen aiheuttaa uhrille muutakin kuin taloudellisia menetyksiä. Itsesyytökset ja avuttomuuden tunne saattavat aiheuttaa häpeää, jolloin uhri ei halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen.
”Jos joudut huijauksen uhriksi, älä jää yksin, vaan hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta”, Saxholm painottaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Turha parjaaminen ei suojaa huijauksilta
Huijareilla oli aktiivinen vuosi 2023 – Pankit saivat estettyä digihuijauksia lähes 33 miljoonan euron edestä
Pankkien maksamat korvaukset ovat laastaria avohaavaan
Lähes puolet suomalaisista joutunut nettihuijausten kohteeksi – huijarit vaanivat kaikkia riippumatta iästä, sukupuolesta tai asemasta
