Hyvää tarkoittava minimivero tuo kovat kustannukset mutta mitättömät verotulot

Veropäivän webinaarissa keskustelivat FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi (vas.), Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja FA:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen.
  • Vuoden 2024 alussa voimaan tulevan minimiverolainsäädännön tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä liiallista ja epätervettä verokilpailua.
  • Suomeen vero ei juuri tuo lisää verotuloja, vaan ison raportointitaakan.
  • Vero ja raportointi on poikkeuksellisen mutkikas. Suomessa viranomaisilla ei ole ollut resursseja eikä aikaa ohjeistaa yrityksiä riittävästi. Pelkona on, että ohjeistuksen puuttuessa yritysten raportointi ei täytä kaikilta osin vaatimuksia, mikä altistaa ne rangaistusmaksuille.
  • Eduskuntakäsittelyssä minimiverolakiin on lisättävä mahdollisuus saada viranomaisia sitova ennakkoratkaisu.

Maailmanlaajuisesta minimiverosta keskusteltiin Finanssiala ry:n (FA) veropäivän webinaarissa. Keskustelemassa olivat FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää

Maailmanlaajuinen minimivero on lähtenyt liikkeelle OECD:n aloitteesta ja sen toteutukseen on sitoutunut toistasataa maata, Suomi muiden mukana. EU-direktiivi asiasta on jo säädetty ja nyt on vuorossa kansallisen lainsäädännön laatiminen veron toteuttamiseksi. Minimiveroraportoinnin piiriin kuuluvat kaikki sellaiset yhtiöt ja konsernit, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden on varmistettava, että jokaisessa sijaintimaassa tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Laskutoimitus ja raportointi on tehtävä, vaikka veroaste varmasti ylittäisi määrätyn rajan.

Minimivero aiheuttaa suuresti työtä yritysten vero-, kirjanpito- ja IT-osastoilla, jotta vaatimukset pystytään täyttämään. Suomeen minimivero ei näillä näkymin tuo lisää verotuloja. Minimiveroa koskeva säännöstö on todella monimutkainen ja veron laskeminen on raskas prosessi. Se vaatii paljon paitsi yrityksiltä, myös viranomaisilta.

”Todellinen ongelma on se, että Suomessa viranomaisilla ei ole ollut tarpeeksi aikaa eikä resursseja luoda yrityksille riittävää ohjeistusta. Lopputuloksena yritykset joutuvat osin arvailemaan, miten minimiveroraportointi on tehtävä. Se luo tilanteen, jossa yritys yrittää tehdä kaiken oikein, muttei voi olla varma, tulkitseeko monimutkaisia säännöksiä samoin kuin veroviranomaiset”, kertoo Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.

Tilanne luo yrityksille riskin siitä, että puutteellisen ohjeistuksen vuoksi virheellisesti laadittuja laskelmia tai ilmoituksia joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla sanktiomaksu.  

Ennakkoratkaisun mahdollisuus lisättävä lakiin ehdottomasti

”Erityisen hankalaa on, että Suomessa eduskunta ei ole jättämässä lakiin mahdollisuutta hakea viranomaiselta ennakkoratkaisua. Verohallinto on viime vuosina ratkaissut tuloverokysymyksiä yhä enemmän ennakollisesti, mikä säästää yrityksiä ja viranomaisia raskaammalta jälkikäteisoikaisulta. Näin pitää olla myös minimiveron suhteen”, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Hän puhui aiheesta FA:n minimiveroa käsitelleessä veropäivän webinaarissa.

”Tässä vaiheessa vähintä, mitä voidaan tehdä, on lisätä lakiin mahdollisuus hakea ennakkoratkaisua”, Kujanpää toteaa. ” Yrityksen pitää pystyä selvittämään minimiverosääntelyn tulkintakysymyksiä jo siinä vaiheessa, kun se laatii tilinpäätöstä, jonka verolukuihin minimivero vaikuttaa.”

Verosäännökset ja erilaiset raportoinnit kasautuvat

Minimiverolainsäädäntö tuo finanssialan yrityksille yhden lisäraportointikierroksen lisää. Yhtiöiden on tilinpäätösraportoinnin lisäksi kerättävä valvoville viranomaisille esimerkiksi rahoitusvakauden nimissä runsaasti erilaista tietoa. Tätä varten on tehty viime vuosina runsaasti lainsäädäntöä ja rakennettu IT-järjestelmiä raportointia tuottamaan.

”Suuressa mittakaavassa ongelma on, että uusia raportointivelvoitteita ja vaatimuksia tuodaan tarkastelematta entisiä ja antamatta riittävästi reagointiaikaa. Jokainen raportointi katsoo asiaa vain omasta näkökulmastaan, jolloin samoja lukuja kerätään moneen kertaan hieman eri muodossa eri tahoille. Yhdessä ne muodostavat todella raskaan himmelin”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan