Tuorein eläkeuudistus lisäsi eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. ”Eläkeuudistuksia on nyt tehty 6-7 vuoden välein. Saa nähdä, kiihtyykö tahti tulevaisuudessa”, Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula pohtii.
- Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula listaa kolme syytä, milloin olisi syytä keskustella eläkejärjestelmästä ongelmalähtöisesti. Ne ovat: poikkeuksellisen korkeat eläkkeet, eläkemaksun poikkeuksellisen korkea taso ja järjestelmän rahoituksellinen epätasapaino. Näihin aiheisiin liittyviä ongelmia Suomella ei ole.
- Eläkejärjestelmän ympärillä käytävä keskustelu on seurausta ennen kaikkea julkisen talouden huonosta tilasta. Itse eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa.
”Eläkkeistä keskustellaan ihan muista kuin eläkkeistä itsestään johtuvista syistä”, Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula pamauttaa. ”Enemmän kuin eläkejärjestelmä itsessään, järjestelmästä käytävän keskustelun ajurina on julkisen talouden huono tila. Ajatellaan, että julkisen talouden ongelmia voi osin korjata myös eläkejärjestelmään puuttumalla.”
Mursula nostaa esiin kolme järkeenkäypää syytä, jolloin eläkejärjestelmästä pitäisi käydä huolestunutta ja kriittistä keskustelua.
1. Poikkeuksellisen korkeat eläkkeet
Jos Suomessa olisi kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkeat eläkkeet, voitaisiin kysyä, onko järjestelmä liian antelias ja siten maksajilleen turhan raskas. Näin ei kuitenkaan ole. Keskieläke Suomessa oli viime vuonna 2138 euroa kuukaudessa mediaanieläkkeen ollessa 1886 euroa kuukaudessa. ”Eurooppalaisessa vertailussa olemme eläketasomme kanssa suunnilleen Euroopan keskipaikkeilla”, Mursula toteaa. Eläketasojen vertailu on vaikeaa muun muassa palkkatasojen, verotuksen ja erilaisten eläkejärjestelmien vuoksi.
Eläkkeiden korvausastevertailussa suomalaisen keskituloisen palkansaajan tuleva eläke on hieman OECD:n keskitason yläpuolella, kun mukaan on otettu sekä lakisääteinen että pakollinen lisäeläketurva. OECD:n keskiarvo on tällöin 52 prosenttia ja Suomen noin 58 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta.
Suomalainen eläkejärjestelmä on siten hyvä, muttei erityisen antelias.
2. Kansainvälisesti korkea eläkemaksu
Suomalaiset maksavat 24,4 prosentin eläkemaksua. Tämä jakautuu työnantajan ja palkansaajan osuuksiin. Eläkemaksu on osa työnantajan kokonaiskustannusta työntekijöistään. Mitä korkeampi eläkemaksu on, sen suurempi on sen aiheuttama kitka kansantaloudelle. Työlle muodostuu korkeampi kokonaishinta. ”Jos maksu olisi kansainvälisesti korkea, muodostaisi se Suomelle merkittävän kilpailuhaitan – mutta olemme jälleen Euroopan keskipaikkeilla”, Mursula sanoo.
Jos verrataan puhtaasti pakollisia työeläkemaksuja, näyttäytyy Suomen järjestelmä helposti kalliille. Monissa maissa kokonaiseläketurvaa rahoitetaan myös verovaroista sekä erilaisilla työmarkkina- ja lisäeläkkeillä. Suomessa niillä ei ole suurta roolia.
Eläketurvakeskus on vertaillut vuonna 2020 kahdeksaa Euroopan maata ja sitä, paljonko eläketurva maksaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vähiten kokonaiseläketurva maksoi Ruotsissa ja Suomessa, missä eläkkeisiin käytetty maksutulo oli reilut 12 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Suurin osuus oli Italiassa ja Tanskassa, lähes 17 prosenttia. Keskimäärin eläkkeet maksoivat reilut 14 prosenttia BKT:stä.
3. Rahoituksellinen kestävyys
Kolmas syy olla huolissaan eläkejärjestelmästä on ilmeinen: näyttääkö eläkkeiden rahoitus turvatulta? Suomessa on juuri tehty eläkeuudistus, joka lisää rahoituksellista kestävyyttä merkittävästi. Eläkeuudistuksen myötä eläkesijoituksilla voidaan ottaa aiempaa enemmän riskiä. Sijoitussalkkujen riskitason nostaminen poistaa painetta nostaa eläkemaksuja tulevaisuudessa. ”Jos sijoitussalkkujen tuotto-odotuksia saadaan nostettua yhden prosenttiyksikön verran, poistaa se noin 3 prosenttiyksikön verran nousupainetta työeläkemaksusta”, Mursula havainnollistaa.
Pitkälti tehdyn eläkeuudistuksen ansiosta Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennuste osoitti, että pitkästä aikaa tulevaisuudessa ei siinnä eläkemaksun nosto, vaan pikemminkin lasku. Kasvavampi osa eläkkeistä voidaan maksaa sijoitustuotoilla.
Nyt tehty eläkeuudistus nostaa luonnollisesti myös riskiä. Uudistus sallii peräti 70 prosentin osakepainon eläkevaroille. ”Kun sellaisella osakepainolla mennään kurssilaskuun, tulee isoja miinusmerkkisiä tuottoja eläkevaroille”, Mursula sanoo. Se ei kuitenkaan tarkoita varojen loppumista.
FA:n työeläkkeisiin liittyvät hallitusohjelmatavoitteet
Työeläkkeet turvataan parhaiten hajautetusti
Työeläkkeet ovat tärkeä osa sosiaaliturvaa. Niiden toimivuus turvataan parhaiten hajautetulla, yksityisiin toimijoihin perustuvalla hallintomallilla.
- Yksityisiin toimijoihin perustuva hajautettu hallintomalli vähentää riskejä, lisää kilpailua ja varmistaa, että eläkevarat käytetään yksinomaan työeläkkeisiin. Tutustu kysymys-vastaus-patteristoon koskien hajautettua eläkejärjestelmää
- Eläkkeiden rahoituksen kestävyydestä on huolehdittava siten, ettei eläketurvan kohtuullinen taso vaarannu.
- Työeläkejärjestelmän jatkuva kehittäminen on toteutettava työnantajien ja palkansaajien kanssa tiiviissä yhteistyössä myös tulevaisuudessa.
- Työeläkejärjestelmän sääntelyn on pysyttävä kansallisessa päätösvallassa.
- Eläketurvaa voidaan vahvistaa elvyttämällä vapaaehtoinen lisäeläkesäästäminen. Lisäeläkkeen eläkeiän on vastattava työeläkelakien mukaista eläkeikää ja maksut on voitava vähentää verotuksessa järkevässä määrin.
- Tutustu muihin hallitusohjelmatavoitteisiimme täältä
Jaa juttu
