Eläkkeet Työntekijöiden työeläke

Ilmarisen Mursula: Keksin kolme syytä, miksi keskustella eläkkeistä ongelmalähtöisesti, mutta yksikään niistä ei ole Suomessa ongelma

”Eläkkeistä keskustellaan ihan muista kuin eläkkeistä itsestään johtuvista syistä”, Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula pamauttaa. ”Enemmän kuin eläkejärjestelmä itsessään, järjestelmästä käytävän keskustelun ajurina on julkisen talouden huono tila. Ajatellaan, että julkisen talouden ongelmia voi osin korjata myös eläkejärjestelmään puuttumalla.”

Mursula nostaa esiin kolme järkeenkäypää syytä, jolloin eläkejärjestelmästä pitäisi käydä huolestunutta ja kriittistä keskustelua.

1. Poikkeuksellisen korkeat eläkkeet

Jos Suomessa olisi kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkeat eläkkeet, voitaisiin kysyä, onko järjestelmä liian antelias ja siten maksajilleen turhan raskas. Näin ei kuitenkaan ole. Keskieläke Suomessa oli viime vuonna 2138 euroa kuukaudessa mediaanieläkkeen ollessa 1886 euroa kuukaudessa. ”Eurooppalaisessa vertailussa olemme eläketasomme kanssa suunnilleen Euroopan keskipaikkeilla”, Mursula toteaa. Eläketasojen vertailu on vaikeaa muun muassa palkkatasojen, verotuksen ja erilaisten eläkejärjestelmien vuoksi.

Eläkkeiden korvausastevertailussa suomalaisen keskituloisen palkansaajan tuleva eläke on hieman OECD:n keskitason yläpuolella, kun mukaan on otettu sekä lakisääteinen että pakollinen lisäeläketurva. OECD:n keskiarvo on tällöin 52 prosenttia ja Suomen noin 58 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta.

Suomalainen eläkejärjestelmä on siten hyvä, muttei erityisen antelias.

2. Kansainvälisesti korkea eläkemaksu

Suomalaiset maksavat 24,4 prosentin eläkemaksua. Tämä jakautuu työnantajan ja palkansaajan osuuksiin. Eläkemaksu on osa työnantajan kokonaiskustannusta työntekijöistään. Mitä korkeampi eläkemaksu on, sen suurempi on sen aiheuttama kitka kansantaloudelle. Työlle muodostuu korkeampi kokonaishinta. ”Jos maksu olisi kansainvälisesti korkea, muodostaisi se Suomelle merkittävän kilpailuhaitan – mutta olemme jälleen Euroopan keskipaikkeilla”, Mursula sanoo.

Jos verrataan puhtaasti pakollisia työeläkemaksuja, näyttäytyy Suomen järjestelmä helposti kalliille. Monissa maissa kokonaiseläketurvaa rahoitetaan myös verovaroista sekä erilaisilla työmarkkina- ja lisäeläkkeillä. Suomessa niillä ei ole suurta roolia.

Eläketurvakeskus on vertaillut vuonna 2020 kahdeksaa Euroopan maata ja sitä, paljonko eläketurva maksaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vähiten kokonaiseläketurva maksoi Ruotsissa ja Suomessa, missä eläkkeisiin käytetty maksutulo oli reilut 12 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Suurin osuus oli Italiassa ja Tanskassa, lähes 17 prosenttia. Keskimäärin eläkkeet maksoivat reilut 14 prosenttia BKT:stä.

3. Rahoituksellinen kestävyys

Kolmas syy olla huolissaan eläkejärjestelmästä on ilmeinen: näyttääkö eläkkeiden rahoitus turvatulta? Suomessa on juuri tehty eläkeuudistus, joka lisää rahoituksellista kestävyyttä merkittävästi. Eläkeuudistuksen myötä eläkesijoituksilla voidaan ottaa aiempaa enemmän riskiä. Sijoitussalkkujen riskitason nostaminen poistaa painetta nostaa eläkemaksuja tulevaisuudessa. ”Jos sijoitussalkkujen tuotto-odotuksia saadaan nostettua yhden prosenttiyksikön verran, poistaa se noin 3 prosenttiyksikön verran nousupainetta työeläkemaksusta”, Mursula havainnollistaa.

Pitkälti tehdyn eläkeuudistuksen ansiosta Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennuste osoitti, että pitkästä aikaa tulevaisuudessa ei siinnä eläkemaksun nosto, vaan pikemminkin lasku. Kasvavampi osa eläkkeistä voidaan maksaa sijoitustuotoilla.

Nyt tehty eläkeuudistus nostaa luonnollisesti myös riskiä. Uudistus sallii peräti 70 prosentin osakepainon eläkevaroille. ”Kun sellaisella osakepainolla mennään kurssilaskuun, tulee isoja miinusmerkkisiä tuottoja eläkevaroille”, Mursula sanoo. Se ei kuitenkaan tarkoita varojen loppumista.