
Eläkejärjestelmän yksi ongelmista on, että mahdollisuuksia varautua eläkeaikaan itse sijoittamalla on jatkuvasti heikennetty. Kuva: Shutterstock
- Suomi on saanut taas parhaat pisteet eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudesta kansainvälisessä vertailussa.
- Suomen kokonaispisteet nousivat hieman, mutta sijoitus laski yhdeksänneksi. Vuotta aiemmin Suomen järjestelmä oli kahdeksanneksi paras.
- Eläkejärjestelmän kestävyydessä ja eläkkeiden tasossa on parantamisen varaa.
- Suomessa mahdollisuuksia varautua eläkeaikaan itse sijoittamalla on viime vuosina kavennettu merkittävästi. Kansanvälinen suuntaus on ollut päinvastainen.
Marsh CFA Institute Global Pension Index -vertailun laatii kansainvälinen konsulttiyhtiö Marsh, joka pisteyttää maiden eläkejärjestelmiä yli 50 indikaattorin perusteella. Tänä vuonna eläkevertailuun osallistui 55 maata. Vertailua on julkaistu vuodesta 2009.
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut yhdeksänneksi kansainvälisessä vertailussa, kertoo Eläketurvakeskus (ETK). Sijoitus on laskenut yhden sijan edellisvuodesta. Ykköseksi sijoittui Alankomaat, toiseksi Tanska ja kolmanneksi Islanti. Ruotsi on Suomea yhden sijan edellä kahdeksantena.
Suomen kokonaispisteet nousivat hieman, koska vähimmäiseläkkeen taso suhteessa keskipalkkaan on kasvanut. Monilla muilla mailla pisteet nousivat kuitenkin Suomea enemmän.
”Suomi on edelleen kärkikymmenikössä, ja eläkejärjestelmämme onkin hyvällä tolalla. Sijoitus on tosin laskenut, ja selvityksen mukaan parantamisen varaa on järjestelmän kestävyydessä ja eläkkeiden tasossa”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) johtaja Mikko Kuusela.
Parhaat pisteet Suomi saa järjestelmän hallinnon luotettavuudesta.
”Ykköstila kertoo muun muassa järjestelmän taloudellisesta tehokkuudesta. Eläkejärjestelmässämme yhdistyy vakaus ja jatkuva kehittäminen oikealla tavalla.”
Omaa varautumista vaikeutetaan jatkuvasti
Suomalaisen eläkejärjestelmän yksi ongelmista on, että mahdollisuuksia varautua eläkeaikaan itse sijoittamalla on jatkuvasti heikennetty: hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen vuoden 2027 alusta.
Esimerkiksi EU-komissio ilmoitti alkuvuodesta 2026 kaavailevansa uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö.
”Suomalaiset kyllä säästävät ja varautuvat, vaikkakaan eivät juuri eläkesäästämiseksi luokiteltuihin tuotteisiin. Tilastokeskuksen vuoden 2026 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,75 miljoonalla suomalaisella on rahastosijoituksia. On tärkeää, että myös eläkeaikaan varaudutaan. Työeläkkeemme taso on kohtuullinen muttei runsas”, Kuusela muistuttaa.





