- 69 prosenttia Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa on määriteltävä nykyistä tarkemmin julkinen palvelulupaus.
- Julkinen palvelulupaus tarkoittaa sen määrittelyä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus. Kysymys on siitä, mitä palveluita ylipäänsä tarjotaan, mutta myös siitä, milloin kansalaisella on niihin oikeus ja missä laajuudessa niitä toteutetaan.
- Vastaajista 9 prosenttia ei pidä julkisen palvelulupauksen määrittelemistä tarpeellisena ja 22 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
- FA:n näkemyksen mukaan julkinen palvelulupaus toisi läpinäkyvyyttä kustannuksiin ja auttaisi suomalaisia varautumaan omaan hoivaansa.
Norstat Oy on tehnyt FA:n toimeksiannosta huhtikuussa 2026 kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten näkemystä julkisten sote-palveluiden nykyistä selkeämmästä määrittelystä. Kyselyyn vastasi 2563 ihmistä.
TJulkinen palvelulupaus saa suomalaisilta vahvan kannatuksen. 69 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulisi nykyistä tarkemmin määritellä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus. 9 prosenttia ei pidä palvelulupausta tarpeellisena, ja 22 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämästä kyselystä.
”Julkisten palveluiden tarkka määritteleminen auttaisi sekä kansalaisia, valtiovaltaa että palveluiden tarjoajia. Kun tiedämme, mihin julkisiin palveluihin olemme oikeutettuja ja mitkä jäävät ihmisen omalle vastuulle, jokainen voi paremmin täydentää julkiselta puolelta saamaansa palvelua omalla rahoituksellaan”, avaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Päättäjien ei tarvitse lähteä määrittelemään palvelulupausta tyhjästä. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki on jo aiemmin selvittänyt FA:n toimeksiannosta, miten Suomen verrokkimaissa julkisesti rahoitettu palveluvalikoima on pystytty määrittelemään täsmällisesti.
”Seuraavan hallituksen on otettava mallia Euroopan maista, joissa soten palvelulupaus on määritetty. Työ on syytä aloittaa viimeistään ensi vaalikaudella. Jo nyt liitoksissaan natiseva sote-sektorimme ei enää kestä asian lykkäämistä”, Ahosniemi huomauttaa.
Palvelulupaus selkeyttäisi tilannetta myös valtiovallalle. Kun verovaroin kustannettava taso ja rajat olisi määritelty, kustannukset tulisivat läpinäkyvämmiksi ja niiden ennakointi olisi helpompaa.
Hoitaako hyvinvointiyhteiskunta vanhuksensa?
Julkista palvelulupausta ja muita hoiva-aiheita käsitellään tänään maanantaina 27.4.2026 järjestettävässä seminaarissa. Olisiko nyt hyvä hetki hoiva- ja sote-palveluiden raharemontille? Entä, miten hyvin ihmiset itse ovat varautuneet vanhuuteensa?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat seminaarin paneelikeskustelussa kansanedustajat Mia Laiho (kok.) ja Hanna Laine-Nousimaa (sd.) sekä Kelan entinen pääjohtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen.
FA:n Ahosniemen ja apulaisprofessori Torkin lisäksi tilaisuudessa puhuvat suomalaisten ikääntymiseen varautumista tutkinut Tampereen yliopiston professori Anu Siren sekä Nordea Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen.
Seminaaria voi seurata suorana Helsingin yliopiston Tiedekulman sivuilta.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Verovaroin kustannettavat sote-palvelut on määriteltävä tarkemmin – Julkinen palvelulupaus saa vahvan tuen kansalaiskyselyssä
Suomen otettava mallia maista, joissa soten palvelulupaus on määritelty – Tutkijan selvitys tarjoaa eväitä seuraavalle hallitukselle
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut
Valtion piikki ei vanhushoivassa veny, siksi tarvitaan yhteiset linjaukset julkisen rahan käyttöön
