Seminaarin paneelissa keskustelivat FA:n Pauliina Kaaresvirta-Huhdan (kuvassa vas.) johdolla kansanedustajat Hanna Laine-Nousimaa (sd) ja Mia Laiho (kok) sekä Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen.
- Mistä palveluista vastaa yhteiskunta, mikä jää kansalaisen omalle vastuulle? pohdittiin Finanssiala ry:n tilaisuuden paneelissa.
- SDP:n kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaan mukaan hoivaan tarvitaan selkeyttä ja valtakunnallisesti samat kriteerit ja pelisäännöt.
- Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho muistuttaa, että luottamusta kasvattaisi avoimempi päätöksenteko ja tietojen julkisuus.
- Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen korostaa yksityistä sektoria ja kansalaisyhteiskuntaa julkisen sektorin kumppaneina hoivan järjestämisessä.
Julkinen palvelulupaus tarkoittaa sen määrittelyä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus. Kysymys on siitä, mitä palveluita ylipäänsä tarjotaan, mutta myös siitä, milloin kansalaisella on niihin oikeus ja missä laajuudessa niitä toteutetaan.
Finanssiala ry (FA) on ajanut jo yli vuosikymmenen julkisen palvelulupauksen määrittämistä. Sillä tarkoitetaan, että erotellaan selvästi, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus ja mikä jää omalle vastuulle. Palvelulupaus ei olisi hopealuoti, mutta yksi helpotus Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ahdinkoon.
”Liputan tämän puolesta. Pitää olla jokin lupaus lisäämässä luottamusta siihen, että tarvitsemansa palvelun myös saa”, toteaa kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho.
”Meillähän on jo olemassa lupaus, joka kuuluu, että hoidetaan. Kysymys kuuluu, miten ja missä: siihen tarvitaan selkeyttä ja valtakunnallisesti samat kriteerit ja pelisäännöt”, sanoo SDP:n kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa.
Kelan entinen pääjohtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen korostaa hyvinvointipalveluiden niin sanottua järjestämiskolmiota, jossa julkinen sektori vastaa terveydenhuollosta, mutta sillä on kumppaneina yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta, johon kuuluvat esimerkiksi perheet, kotitaloudet ja järjestöt.
”Palvelulupaus on se perusta, jolle tätä keskustelua tulisi ladata: haluammeko olla jatkossakin tällainen yhteiskunta?”
Omaisuuden huomioimista hoivamaksuissa panelistit eivät kannata.
”Kiinteää omaisuuttaan ei pidä joutua realisoimaan. Esimerkiksi vuokratuottojen huomioiminen maksuissa on ok, mutta niin ei voi olla, että oma koti pitää myydä hoivamaksujen rahoittamiseksi”, sanoo SDP:n Laine-Nousimaa.
”Kaikille pitää turvata tarvittavat palvelut, ja omalla rahalla voi hankkia lisää. Ihmisten on kuitenkin voitava luottaa siihen, että työikäisenä säästettyyn omaisuuteen ei sitten kosketa. Säästöt on voitava käyttää omaksi hyväkseen”, kokoomuksen Laiho toteaa.
Nostaako seuraava hallitus hoivan pöydälle?
Paneelin poliitikot Laine-Nousimaa ja Laiho edustavat kannatuskyselyiden kärjessä olevia puolueita. Juontaja, FA:n yhteyspäällikkö Pauliina Kaaresvirta-Huhta kysyi lopuksi poliitikoilta suoraan, tuleeko julkinen palvelulupaus seuraavan hallituksen pöydälle.
”Varmasti on keskusteluissa. Ihmiset haluavat tietää, millaista palvelua he tulevat saamaan ja erityisesti ikääntyneet haluavat kuulla, että saavat sen palvelun, mitä tarvitsevat”, sanoi Laine-Nousimaa.
”Tarvitsemme avoimempaa tietojensaantia ja sitä mihin päätökset perustuvat. Esimerkiksi julkisten ja yksityisten palveluiden kustannusvertailu olisi tärkeää ja hyödyttäisi kaikkia. Julkinen palvelulupaus lisäisi luottamusta koko järjestelmään”, sanoi Laiho.
Katso tilaisuuden tallenne
Jaa juttu
