
Suomi kuuluu eurooppalaiseen kärkeen sijoittamisen yleisyydessä: vertailussa Suomen edelle nousee vain Ruotsi. Kuva: Shutterstock
- Vuoden 2025 lopussa sijoitusrahastoja, pörssiosakkeita tai molempia omisti 38 prosenttia väestöstä, selviää Tilastokeskuksen julkaisusta.
- 32 prosenttia suomalaisista sijoittaa rahastoihin, ja pörssiosakkeita omistaa 17 prosenttia suomalaisista.
- Suomi on eurooppalaista kärkijoukkoa sijoittamisen yleisyydessä.
- Kansankapitalismia edistäisi entisestään, jos rahastosijoitukset sallittaisiin osakesäästötilillä.
Vuonna 2025 sijoitusrahastoja omisti 1,79 miljoonaa suomalaista eli 32 prosenttia koko väestöstä, selviää Tilastokeskuksen Kotitalouksien varallisuus -julkaisusta. Sijoitusrahastoja omistavien osuus on kasvanut koko sen ajan, kun tilastoa on julkaistu eli vuodesta 2013.
Aalto Yliopiston kauppakorkeakoulu ja Pörssisäätiö julkaisivat alkukesästä selvityksen suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Selvityksen mukaan Suomi kuuluu eurooppalaiseen kärkeen sijoittamisen yleisyydessä: vertailussa Suomen edelle nousee vain Ruotsi.
”Ruotsalaisille häviäminen on aina katkeraa, mutta onhan tämä hyvä uutinen. Toisaalta suomalaisten sijoitusrahasto- ja pörssiosakesijoitusten mediaani aikuisväestössä oli vain noin 3 000 euroa, eli kansankapitalismin edistämiselle on edelleen tarvetta”, sanoo Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Rahastot sallittava osakesäästötilillä
Pörssiosakkeita omisti 17 prosenttia väestöstä. Osuus on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut erityisesti vuonna 2020 käyttöön otetun osakesäästötilin myötä. FA on ehdottanut, että osakesäästötilille sallittaisiin myös rahastosijoitukset.
”Osakesäästötiliä on syytä kehittää, ja rahastosijoitusten mukaanotto tekisi siitä houkuttelevamman sijoitusvälineen. Osakesäästötilillä esimerkiksi omistusten siirtely rahastosta toiseen olisi nykyistä helpompaa”, Mattila sanoo.

Mitä tapahtuisi, jos rahastosijoitukset sallittaisiin osakesäästötilillä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvio valtion verotuottomenetykseksi on 1,2–4,7 miljoonaa euroa vuositasolla.
Verotuottovaikutukset arvioitiin siis laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta muutokselle on kuitenkin vaikeaa. Jos rahastot sallittaisiin osakesäästötilillä, lisäisi se kilpailua. Hyötyjä olisi kuluttaja eli yksityissijoittaja ja pidemmän päälle myös verottaja.






