Finanssiala torjuu ilmastonmuutosta kahdella kärjellä. Alalla työskentelee maailmanlaajuisesti yli 64 miljoonaa ihmistä. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla on näin suurella alalla iso merkitys. Vielä suurempi merkitys finanssialalla on kuitenkin suuren rahavirtojen ohjaajana.
”Finanssiala suuntaa rahoituksen sinne, minne asiakkaat haluavat tai minkä ala itse näkee parhaana”, kiteyttää Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtaja, Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi. Kaperi puhui Finanssiala ry:n toimittajaseminaarissa.
EU on kesän aikana julkistanut ohjeet, miten yritysten tulee raportoida ilmastoasioistaan. Pankit on kesästä 2022 lähtien velvoitettu raportoimaan lainakannassaan ja taseissaan olevista ilmastoriskeistä.
”Raportointi pakottaa toimijat oikeasti laskemaan ja analysoimaan sijoitussalkkunsa ilmastoriskit ja hiilijalanjäljet. Yrityksen iso hiilijalanjälki karkottaa sijoittajia ja rahoittajia. Jos toiminta ei muutu, asia otetaan varmasti puheeksi yrityksen kanssa ja mahdollisesti aletaan suunnata luottoja uudelleen”, Kaperi sanoo.
Kaperi myös muistuttaa säästäjän tai sijoittajan – tai oikeastaan kenen tahansa kansalaisen – mahdollisuudesta vähentää ilmastopäästöjään.
”Esimerkiksi auton korvaaminen junalla voi vähentää ihmisen elämänsä aikana tuottamia hiilidioksidipäästöjä kymmenillä tonneilla. Merkittävä ilmastoteko. Toisaalta siirtämällä elinikäiset eläkesäästönsä vastuulliseen rahastoon, voivat päästövähennykset olla tuhansia tonneja”, Kaperi vertaa.
Ei sädekehää
Kaperi muistuttaa, että hiilijalanjälkeä ei oteta huomioon pelkästään siksi, että pankit haluavat tehdä oikein ja hyvää. Se on myös taloudellisesti kannattavaa.
”Kestävyyden huomioiminen on järkevää riskinhallintaa ja liiketoimintaa. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, kun sijoituspäätöstä tehdään, yrityksestä saattaa ennemmin tai myöhemmin tulla luottoriski”, Kaperi summaa.
Finanssiala vähentää päästöjä myös tavoilla, joita ei ehkä heti tule ajatelleeksi. Esimerkiksi palovahingon korjaaminen tuottaa keskimäärin yli 2,3 tonnia hiilidioksidia. Vakuutusyhtiöt tekevät paljon töitä vahingontorjunnan eteen neuvomalla ja ohjeistamalla.
”Suojeluohjeiden ja vahingontorjuntaoppaiden ohjeita noudattamalla merkittävä osa vahingoista jää tapahtumatta ja päästöt ilmastoon jäävät pienemmiksi”, Kaperi toteaa.
Vahinkojen ennaltaehkäisy on myös luonnollisesti hyvää liiketoimintaa. Vanhan viisauden mukaan torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu vahinko.