Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla

  • Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta.
  • Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä.
  • Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.​
  • Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

”On erinomaista, että suomalaispäättäjät ymmärtävät laajalti kansankapitalismin merkityksen.  Se mahdollistaa piensijoittajien laaja-alaisen osallistumisen pääomamarkkinoille. Säästöt luovat turvaa kansalaisille ja parantavat myös yhteiskunnan riskinkantokykyä”, korostaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Kaupin mukaan säästämiseen ja sijoittamiseen on kannustettava – sijoittamisen verotuksen kiristykset tuhoaisivat tehtyä hyvää työtä kansankapitalismin edistämiseksi.

Suurimmista puolueista vahvin tuki on kokoomuksessa – 94 prosenttia kyselyyn vastanneista kokoomuspäättäjistä vastustaa säästämisen ja sijoittamisen verotuksen kiristämistä. Sosialidemokraattien luku on 57 prosenttia ja perussuomalaisten 54 prosenttia Keskustalaista 84 prosenttia, vihreistä 57 prosenttia ja vasemmistoliiton päättäjistä 50 prosenttia antaa tuen kansankapitalismille.

Päättäjien luottamus toimialaan kasvussa

Finanssitoimiala on Suomen taloudelle erittäin merkittävä ja alan yritykset ovat olleet Suomen suurimpia veronmaksajia jo pitkään. Toimiala ohjaa taloudessa kertyviä säästöjä erilaisiin investointikohteisiin, auttaa suojautumaan riskeiltä sekä huolehtii jokapäiväisten maksujen kulkemisesta. Suomalaisista päättäjistä 67 prosenttia on tuoreen kyselyn mukaan tyytyväisiä pankkien, vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden, rahoitusyhtiöiden, arvopaperivälittäjien ja sijoitusrahastoyhtiöiden toimivuuteen. Erittäin tyytyväisiä on 17 prosenttia ja jokseenkin tyytyväisiä 50 prosenttia.

Toimitusjohtaja Kauppi iloitsee, että vaikuttajakyselyyn vastanneiden luottamus toimialaan on vahvistunut viime vuosina. Vuonna 2014 tehdyssä vaikuttajakyselyssä 58 prosenttia oli erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä toimialaan. Kaikkien vastaajien joukossa finanssitoimialaan erittäin tyytyväisten päättäjien määrä on siis kasvanut neljästä prosentista 20:een.

”Finanssitoimialan sääntely vaikuttaa niin alan toimijoiden kilpailukykyyn, asiakkaisiin ja palveluihin, kuin koko Suomen kansantalouteenkin. Poliittiset päättäjät antavat vahvan tuen FA:n tavoitteelle, että tulevan hallituksen on sitouduttava pitämään finanssitoimialan sääntely järkevällä ja maltillisella tasolla eikä kansallisella lisäsääntelyllä luoda alalle uusia rasitteita”, Kauppi painottaa.

EU-sääntelyssä muistettava pienet maat ja erilaiset markkinat

Päättäjistä 83 prosenttia on samaa (48 %) tai jokseenkin samaa mieltä (35 %) väitteestä, että EU-sääntelyn on perustuttava laadukkaisiin vaikutusarvioihin, joissa otetaan huomioon myös pienet maat ja eri markkinoiden ominaispiirteet. SDP:n, kokoomuksen ja keskustan päättäjistä jopa 90 prosenttia on kyselyn mukaan tätä mieltä.

Muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä vastustaa 68 prosenttia päättäjistä. Kansalliseen lisäsääntelyyn suhtautumisessa on poliittisessa kentässä suurempaa hajontaa. Keskustalaisista 93 prosenttia vastustaa lisäsääntelyä, kun taas SDP:n päättäjistä 52 prosenttia on sitä mieltä. Vihreiden päättäjät ovat myötämielisimpiä lisäsääntelylle. Heistä 57 prosenttia on kansallisen lisäsääntelyn kannalla.

Kaupin mielestä suomalaisten päättäjien ja viranomaisten on aktiivisesti puolustettava suomalaisen finanssialan ja sen asiakkaiden etua EU-pöydissä. ”Suomen on edistettävä pohjoismaiseen markkinatalousajatteluun pohjautuvaa sääntelyä ja vältettävä ylilyöntejä, joilla sääntely ulotetaan sääntelykulttuurimme näkökulmasta uusille alueille.”

”Esimerkiksi yritysten päätökset strategioista ja liiketoimintaprosesseista kuuluvat perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden ydinalueille, eikä finanssisääntelyllä tulisi puuttua niihin lainsäädäntöä alemman asteisin keinoin, ja lainsäädännölläkin vain poikkeuksellisesti ja tarkkarajaisesti”, Kauppi painottaa.

Vapaaehtoisia eläkesäästöjä pitäisi voida nostaa heti työeläkkeelle jäädessä – osakesäästötilin ylärajan tuplaamiselle laaja tuki

Yksilöllisten eläkevakuutusten määrä on noin 600 000. ​Lakimuutokset ovat romahduttaneet kuitenkin omaehtoisen eläkesäästämisen, eikä vapaaehtoisia säästöjä saa nykyisin nostaa työeläkkeelle jäädessä.​

65 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että omien vapaaehtoisen eläkesäästöjen nostamisen pitäisi olla mahdollista heti työeläkkeelle jäädessä. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä eikä virallisessa työeläkeiässä. Suurin kannatus sille, että työeläkkeelle jäädessä voi alkaa nostaa omia eläkesäästöjä, on kokoomuksessa (76 prosenttia) ja vihreissä (75 prosenttia). Keskustalaisten keskuudessa tuki on 67 prosenttia ja sosialidemokraattien 61 prosenttia.

Osakesäästötili on yksi oivallinen tie säästämiseen ja sijoittamiseen. Osakesäästötili estää sijoitusten verottamista moneen kertaan. Yhteensä 68 prosenttia päättäjistä kannattaa kyselyn mukaan osakesäästötilin 50 000 euron ylärajan kaksinkertaistamista. Kokoomuslaista kannattajia on 94 prosenttia, keskustalaista 77 prosenttia ja vihreistä 63 prosenttia. Sosialidemokraateista 52 prosenttia ja vasemmistoliittolaisista 50 prosenttia oli valmis nostamaan osakesäästötilin ylärajan 100 000 euroon.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan mediatilaisuudessa 16.11. kello 9. Seuraa tilaisuutta

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan