Peruspankkipalvelut Pankit ja rahoitus

Pankkitilien avauspakko: Hallitus pelaa rikollisille syötön lapaan – uudistuksessa myös perustuslaillisia ongelmia

Hallituksen esityksessä oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan myös yrityksiä ja yhteisöjä. Esityksessä pankit velvoitettaisiin tarjoamaan yritysasiakkaille tilejä maksuliikenteen hoitamiseen.

Finanssiala ry (FA) ymmärtää lainsäätäjän halun turvata yrityksille välttämättömät tili- ja maksupalvelut. Tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan edellytä oikeutta saada perusmaksutili vaikkapa jokaisesta suomalaisesta pankista, vaan lakisääteinen tilioikeus tulee rajata yhteen tiliin kerrallaan.

Sekä yksityishenkilöiden että yritysten tilejä käytetään niin sanottuina muulitileinä petosrikollisuudessa. Useampien yritystilien kautta on mahdollista häivyttää rikollisin keinoin saatujen varojen alkuperää huomattavasti tehokkaammin kuin yksityishenkilön tilillä.

”Usean tilin avulla maksuja voi hajauttaa niin, että yksittäisessä pankissa niiden määrä tai suuruus ei herätä huomiota. Jos kaikki maksut pyörisivät yhden tilin kautta, olisi tilipankin huomattavasti helpompi havaita epäilyttävä toiminta. Asiasta on sääntelyä vain muutamassa Euroopan maassa, ja kaikissa niissä on oikeus tiliin rajattu yhteen. Nyt täytyy pitää huolta, että Suomesta ei muita laajemman tilioikeuden myötä tule rikollisten turvasatamaa”, huomauttaa FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.

Perustuslainmukaisuus selvitettävä

Esitys paitsi palvelisi rikollisia, myös rajoittaisi merkittävästi pankkien elinkeinovapautta antamalla tietyille yrityksille ja yhteisöille subjektiivisen oikeuden tilien avaamiseen. Peruspankkipalvelujen tarjoamisvelvollisuuden laajentamien yhteisöihin ei ole verrattavissa kuluttajan peruspankkitilioikeuteen.

FA:n näkemyksen mukaan esityksestä on pyydettävä perustuslakivaliokunnan lausunto.

”Pankeille ehdotettu velvoite on hyvin laaja, koska oikeutettujen yhteisöjen joukko on suuri. Oikeutta pankkitiliin on luonnehdittu välttämättömyyspalveluksi, mutta sen sisältö ja oikeusvaikutukset jäävät epäselviksi. Myös perusmaksutilin määritelmä on esityksessä erittäin laaja. Näiden seikkojen takia esitystä on syytä arvioida perustuslain elinkeinovapauden rajoittamisen näkökulmasta”, Kaarlela summaa.