Paneelissa keskustelivat Nasima Razmyar SDP:stä (kuvassa vas.), Antti Kurvinen keskustasta, Pia Kauma kokoomuksesta ja Jani Mäkelä Perussuomalaisista.
- Osakesäästötilin kehitys sai kärkipoliitikoilta kannatusta, mutta kaikkia rajoja ei olla valmiita poistamaan.
- Palvelulupauksen määrittely sai poliitikkojen kulmia kurttuun – tehtävän vaikeus tunnistettiin, vaikka periaatteellista halua sen säätämiseen löytyikin.
- Lainansaannin vaikeus sai poliitikoilta kritiikkiä, mutta sääntelyn vaikutus tunnustettiin.
Neljän suurimman puolueen kärkipoliitikot ottivat kantaa Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin paneelikeskustelussa. Mukana olivat SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Pitäisikö osakesäästötileille sallia rahastot sekä poistaa yläraja ja yhden tilin lukumäärärajoitus?
Finanssialan mielestä vastaus on kyllä. Puolueiden kärkipoliitikkojen vastaukset olivat monitahoisempia, kun Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteita puitiin paneelissa.
Gallupjohdossa olevan SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar lämpeni ehdotukselle osakesäästötilin laajentamisesta rahastoihin. ”Kaikessa, missä voimme kiriä ruotsalaisia, se kannattaa tehdä. Henkilökohtaisesti ajattelen, että rahastojen mukaanotto osakesäästötilille mahdollistaisi vaurastumista ihan tavallisille suomalaisille, ei vain varakkaille. Rahastojen mukaanottoa kannattaa ainakin harkita!” Razmyar sanoi.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä suhtautui periaatteessa positiivisesti, mutta kaipasi asiasta lisätietoa.
”En tätä (rahastojen mukaan ottoa osakesäästötiliin) voimakkaasti voi vastustaakaan, mutta ehkä haluaisin kuulla tarkemmin, miksi niin pitäisi tehdä”,
Osakesäästötilin laajentaminen rahastoihin mahdollistaisi rahastosijoituksen vaihtamisen toiseen ilman, että välissä on maksettava vero. Vaihtotarve voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos tahtoo laittaa rahansa eri kohteisiin sijoittaviin rahastoihin tai on tyytymätön rahaston menestykseen. Tilanne on täysin verrannollinen osakkeiden myymiseen.
Keskustan Antti Kurvinen kannatti voimakkaasti tilin kehittämistä.
”Osakesäästötilihän on valtava menestystarina – se on lisännyt valtavasti suomalaisten sijoittamista. Kannatamme sen muuttamista sijoitustiliksi ja sitä, että sille voisi hankkia monenlaisia sijoituskohteita. Olisimme valmiita myös siihen, että jokaiselle syntyvälle avattaisiin tili – vaikka siellä olisikin aluksi se nolla euroa.”
Sen sijaan Kurvinen ei nähnyt perusteita tilin ylärajan poistoon tai useiden tilien mahdollistamiseen.
Lainansaannin vaikeuksista poliitikoilta kritiikkiä – Finanssiala ehdottaa valvojille velvollisuutta ottaa kilpailukyky huomioon
Finanssialan yksi hallitusohjelmatavoite on, että finanssivalvojien tehtäviin pitäisi lisätä rahoitusvakauden valvonnan lisäksi velvollisuus huolehtia myös talouskasvusta ja kilpailukyvystä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valvojan pitäisi päätöksissään ottaa huomioon myös päätösten vaikutukset finanssiyhtiöiden kykyyn tukea ja rahoittaa taloutta.
Panelistit pitivät ajatusta mahdollisena. Finanssiala sai kuitenkin kaikilta poliitikoilta kritiikkiä lainansaannin vaikeuksista.
”Jos ajattelemme kasvua ja ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan – monelta kuulee nykyään, miten vaikea nykyisin on saada lainaa. Yritysten täytyy olla ysin tai kympin yrityksiä, jotta saa lainaa. Sama koskee tavallisia ihmisiä, joiden on vaikea saada lainaa asuntoihin ja muihin tarkoitusperiinsä”, totesi kokoomuksen Pia Kauma.
”Rahoituksen saamattomuus on valtava vyyhti. Siihen on kaikki kivet käännettävä. Sanoisin, että se on suurin yksittäinen kasvun jarru Suomessa. Joka toisessa eduskuntaryhmän kokouksessa tästä puhutaan – toki keskustan kannattajissa on paljon väkeä myös pienemmistä seutukunnista”, sanoi Antti Kurvinen ja viittasi siihen, että pienemmillä paikkakunnilla lainansaannin vakuusarvot ovat heikompia. Kurvisen mielestä lainansaantivaikeuksissa on kuitenkin syytä myös finanssiyhtiöissä itsessään.
Panelistit tunnustivat, että kiristynyt sääntely ja valvojien käytännöt eivät voi olla vaikuttamatta pankkien kykyyn rahoittaa taloutta.
”Kyllähän sääntelyssä on pyritty siihen, että pankkisektori ei kriisiytyisi. Kysymys kuuluu, estämmekö samalla kansantalouden kasvua. Toisessa on onnistuttu, toisessa valitettavasti epäonnistuttu”, sanoi Nasima Razmyar.
Näyteikkuna
Jaa juttu
