Rohkeasti verkkoon! – digitaidot auttavat huijausten tunnistamisessa

Pyöreän pöydän paneelikeskusteluun osallistuivat johtavat asiantuntijat Tiina Etelämäki (vas.) Vanhustyön Keskusliitosta ja Minna Piirainen Digi-ja Väestötietovirastosta. Keskustelua moderoi FA:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen.

Omat digitaidot ovat tärkeitä erilaisten verkkohuijausten tunnistamisessa.
Finanssiala ry:n keräämien tietojen mukaan suomalaisilta huijattiin tammi-kesäkuussa 10,8 miljoonaa euroa.
Samana aikana pankit onnistuivat estämään tai pysäyttämään huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä.
Huijauksista ja digitaitojen merkityksestä puhuttiin Finanssiala ry:n Pyöreän pöydän webinaarissa 21.9.2022. Linkki tilaisuuden tallenteeseen on jutun lopussa.

Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela muistutti Pyöreän pöydän webinaarin puheenvuorossaan, että pankit ja muut digipalveluiden tarjoajat tarjoavat turvallisen asioinnin perustan: mahdollisimman turvalliset ja helppokäyttöiset järjestelmät sekä tietoa mahdollisista uhista.

”Pyramidin huipulla on sitten käyttäjän osaaminen ja valinnat: Missä asioin? Miten asioin? Tiedänkö varmasti, missä asiointi on turvallista ja että käytän palveluja oikein?”

Ikäihmiset ovat merkittävä kohde huijareille, mutta eivät suinkaan ainoa. Vuonna 2021 IT-tukihuijausten uhreista yli 60 prosenttia ja tietojenkalastelun uhreista yli 50 prosenttia oli yli 60-vuotiaita.

Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuosittain huijausten torjumiseen. Pankkien järjestelmien ja maksuliikenteen suojauksella huolehditaan siitä, etteivät ulkopuoliset pääse maksutapahtumiin käsiksi. Ratkaisevassa asemassa suojautumisessa on myös se, joka maksutapahtuman käynnistää – eli asiakas itse. Häneen huijarit iskevät mitä moninaisimmilla keinoilla.

Apua on tarjolla

Mistä osaamista digiasiointiin voi saada? Kaarlela muistuttaa, että eri järjestöt ja yritykset tarjoavat yleistä digitukea, kuten neuvontaa ja apua esimerkiksi laitteiden käytössä.

”Spesifimpää tukea, esimerkiksi apua laskun maksamiseen verkkopankissa, kannattaa hakea omasta pankista, sillä palveluntarjoajat tuntevat itse parhaiten omat palvelunsa.”

Vahvasti digitalisoituneessa Suomessa digiopastuksen verkostoa koordinoi Digi- ja Väestötietovirasto (DVV). Se myös tuottaa suosituksia digiopastajille.

”DVV:n digitukipalvelu kokoaa yhteen digituen tuottajia ja erilaisia oppimateriaaleja, jotta esimerkiksi järjestötoimijat voivat tehdä omaa digivalistustyötään”, kertoo tilaisuuden paneelissa puhunut DVV:n johtava asiantuntija Minna Piirainen.

Piirainen keskusteli Pyöreän pöydän tilaisuudessa erityisesti ikäihmisten digitaitojen merkityksestä Vanhustyön keskusliiton johtavan asiantuntijan Tiina Etelämäen kanssa. Kaksikon pääviesti on, että käyttäkää digilaitteita ja hypätkää rohkeasti verkkoon: sieltä rutiini muodostuu ja samalla oppii tunnistamaan uhkia.

”Digiosaaminen ei ole iästä kiinni, me ihmiset voimme oppia aina. Kansalaisten digitaidot ovat myös koko ajan paremmat, ja on tärkeää muistaa, ettei tarvitse hävetä, vaikka ei osaa kaikkea”, Etelämäki summaa.

Kansalaisille olennaista olisi kyetä jollain tavoin tunnistamaan huijauksen epäilyttävät merkit. Onko verkkosivu varmasti luotettava? Mistä sähköposti on peräisin? Onko vastapuoli tuttu? Miten päädyin verkkosivustolle, jolle olen syöttämässä tietoja – tulinko linkistä, hakukoneesta tai syötinkö osoitteen oikein? Onko verkkopalvelun takana olevan firma uskottava ja tunnettu? Rakastuiko minuun ihan oikeasti Facebook-profiilini perusteella ihana majuri tai näyttävä kaunotar?

Osin kyse on digitaidoista, osin maalaisjärjestä tai katuviisaudesta. Yhteenvetona voi todeta, että kansalaisten digitaitoihin on syytä lisätä yksi elementti: terve epäluulo.