Näin eläkeyhtiö käyttää tekoälyä: Työkykyriskit esiin ennen kriisiä

Kuvituskuva
Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtajan Carl Petterssonin mukaan tekoälyn tuottaman analyysin avulla asiakasyritykset voivat kehittää työyhteisöjään ja prosessejaan ja siten pienentää työkyvyttömyyden riskiä. Etenkin nuorten työntekijöiden varhaisessa vaiheessa saama apu voi kääntää koko työuran suuntaa.
  • Työeläkeyhtiö Elossa tekoälyä käytetään paikantamaan laajasta datamassasta väestötason ilmiöitä, jotka voivat heikentää työntekijöiden työkykyä.
  • Työkykyä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen auttaa ehkäisemään ongelmien kärjistymistä. Se vähentää työkyvyttömyyden inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia tarjoamalla organisaatioille tietoa riskeistä jo ennen niiden näkyvää ilmenemistä.
  • Analyysin keskiössä ovat työpaikkatasolla työkykyä vaarantavat ilmiöt, eivät yksilöiden mahdolliset työkykyriskit.
  • Työeläkeyhtiö Elossa tekoälyä hyödynnetään monipuolisesti eri prosesseihin ja sen käyttöä ohjaavat tarkat periaatteet. Sijoitustoiminnassa tekoälyä käytetään analyysien tukena.

Haastattelusarja valottaa tekoälyn käyttöä finanssialalla ja siihen liittyviä toimintatapoja.

Työkyvyttömyys on usein raskas kokemus yksilölle, ja ilmiön vaikutukset säteilevät paitsi työyhteisöihin, myös koko eläkejärjestelmään.

Työeläkeyhtiö Elossa käytetään tekoälyä haravoimaan laajasta datamassasta työntekijöiden työkykyä vaarantavia väestötason ilmiöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisten kuormitustekijöiden yleisyys ja niiden taustalla olevat syyt sekä mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden taustalla havaittavat ilmiöt.

Tekoälyn avulla Elon asiakasyrityksille pystytään tarjoamaan tietoa työkyvyttömyyden riskiä kasvattavista tekijöistä ennen kuin vaikeudet ehtivät nousta pintaan. Kun ongelmiin pystytään tarttumaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, voidaan vielä estää niiden kärjistymistä.

”Tekoälyn tuottaman analyysin avulla asiakasyritykset voivat kehittää työyhteisöjään ja prosessejaan, ja siten pienentää työkyvyttömyyden riskiä”, kertoo työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson.

Tekoälyn tuoma hyöty on valtava, sillä inhimillisten tragedioiden lisäksi työkyvyttömyysriskien varhaisella tunnistamisella pystytään hillitsemään miljardiluokkaan nousevia kustannuksia. Kun lasketaan työkyvyttömyyseläkkeinä maksettu rahasumma, puhutaan noin 3 miljardin euron kustannuksista yhteiskuntatasolla. Siihen päälle lankeaa vielä työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden ihmisten menetetyn työpanoksen arvo.

Erityisen raskasta inhimillistä ja taloudellista hintaa joudutaan maksamaan nuorten työkyvyttömyydestä. Nuorilla varhaisessa vaiheessa saatu apu voi kääntää koko työuran suuntaa.

”Työkyvyttömyyden takana ei ole enää pelkästään iäkkäämpien työntekijöiden fyysisiä vaivoja, vaan yhä useammin nuoret putoavat työelämästä mielenterveyden haasteiden vuoksi. Jos pystymme tunnistamaan varhaiset signaalit ajoissa, voittajia ovat kaikki – sekä työntekijät ja työyhteisöt että koko yhteiskunta. On hyvä muistaa, että työkyvyttömyys ja sitä edeltävät sairauspoissaolot lisäävät töihin jäävien työntekijöiden työkuormaa. On hyvä, jos vältettävissä olevia työpoissaolojakin saadaan ehkäistyä tämän avulla”, Pettersson toteaa.

Tunnistetaan työkykyriskejä – ei ”riskiyksilöitä”

Pettersson korostaa, että analyysillä ei pyritä tunnistamaan yksilöiden työkykyriskejä. Kenenkään yksittäisen työntekijän mahdolliset raskaat elämäntavat eivät ole vaarassa joutua suurennuslasin alle.

”Tarkoitus ei ole pyrkiä tunnistamaan yksilöiden riskejä, vaan analyysi kohdistuu väestötason ilmiöihin ja niihin liittyvien työkyvyttömyysriskien todennäköisyyksiin. Myös riskien pienentäminen tapahtuu työyhteisötasolla”, Pettersson kertoo.

”Työkykyä ylläpidetään työyhteisössä. Sitä ei voi johtaa sivusta kuntoon, mutta Elon tehtävä on antaa asiakasyhtiöilleen siihen tukea, osaamista ja asiantuntijuutta. Tekoälyn avulla pystymme tarjoamaan sparrausta vielä laajemmalle joukolle organisaatioita kuin yksinomaan ihmistyövoimalla”, Pettersson lisää.

Yhtiölle on tärkeää varmistaa, että työkykyyn liittyvää ja muuta dataa käytetään kaikissa tilanteissa eettisesti ja luotettavasti.

”Tekoälyä käytetään nimenomaan asiantuntijatyön tukemiseen, mutta kontrolli on asiantuntijoiden käsissä. Tekoälyn käyttöä ohjaavat meillä tarkat periaatteet”, Pettersson mainitsee.

Toiminnot sujuvoituvat entisestään, mutta sijoituspäätöksistä vastaa ihminen

Finanssialan yhtiöt ovat toimineet edelläkävijöinä digitalisaatiossa ja monissa muissa aiemmissa teknologisissa murroksissa. Näin on myös tekoälyn osalta, ja myös työeläkeyhtiö Elossa tekoälyllä on monia käyttömahdollisuuksia kalliiden ICT-järjestelmien uudistamisesta erilaisten taustaprosessien helpottamiseen ja asiakaspalvelun sujuvoittamiseen.

Eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta olennaisissa sijoitustuotoissa vetovastuu pysyy kuitenkin tiukasti ihmisillä.

”Tekoäly ei tee sijoituspäätöksiä, mutta se tukee myös sijoitustoimintaa ennen kaikkea analyysien laatimisessa, muun muassa dataa keräämällä ja käsittelemällä. Sijoittamisessa olennaista on varautua eri skenaarioihin, niiden mallintamisessa tekoälystä on hyötyä”, Pettersson toteaa.