- Suomi on sijoittunut karvan verran keskiarvon yläpuolelle OECD:n kansainvälisessä 39 maan talousosaamisvertailussa.
- Suomen talousosaamisen kokonaisindikaattori on 65/100, kun kaikkien maiden keskiarvo on 60/100.
- Digitaalisessa talousosaamisessa Suomi on selvästi kaikkien maiden keskiarvon yläpuolella.
- Suomi on hieman keskiarvon yläpuolella taloudellisessa tietämyksessä, käyttäytymisessä ja asenteissa.
- Taloudellisen hyvinvoinnin kategoriassa Suomi on keskitasoa.
Suomalaisten talousosaaminen on hyvin lähellä kansainvälistä keskiarvoa. Tämä ilmenee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n talousosaamisvertailusta. Vertailuun osallistui 39 maata.
Suomi saa talousosaamisestaan indikaattoriarvosanan 65/100. Suomen tulos on karvan verran korkeampi kuin kaikkien maiden keskiarvo 60/100. Parhaimmat tulokset saa Saksa, 76 pistettä. Viimeisenä on Jemen 42 pisteellä. Ruotsi saa 66 pistettä.
”Hyvät taloustaidot parantavat tasa-arvoa ja lisäävät yksilön mahdollisuuksia elämässä. Suomen tulos ei ole lannistavan huono, mutta lisäpanoksia tarvitaan opettajainkoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen talousopetukseen”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Raportin arvo ei ole pelkästään maiden vertailussa, vaan raportti mahdollistaa talousosaamisen eri osa-alueiden tarkastelun. Selvityksestä näkee, missä osa-alueissa eri väestöryhmät saattavat tarvita tukea. Esimerkiksi Suomen tuloksissa nuorten aikuisten ja naisten talousosaaminen on muita maita heikompaa verrattuna koko väestöön.
”Talousopetusta on peruskoulun opetussuunnitelmassa hyvin, mutta suurin tarve olisi ammatillisen opetuksen puolella. On tärkeää, ettei ammatillisen koulutuksen yleissivistävistä opinnoista luovuta. Päinvastoin siellä talousosaamisen sisältöjä kaivattaisiin lisää”, Luna muistuttaa.
Uutta osaamista
Vauhdilla digitalisoituva maailma vaatii myös uudenlaista talousosaamista. OECD:n talousosaamisvertailussa korostettiin digitaalista talousosaamista. Suomi sai parhaat tuloksensa juuri digitaalisesta talousosaamisesta.
”Digitalisaatio tuo palveluita ihmisten lähelle, mutta niitä pitää osata myös käyttää. Yksi digitaalisen talousosaamisen ulottuvuus ovat erilaiset huijaukset ja petokset, joilta suojautumiseen tarvitaan digitaitoja”, Luna sanoo.
Talousosaamisen kansallisen strategian visio on, että suomalaisten talousosaaminen on vuoteen 2030 mennessä maailman parasta. OECD:n vertailun perusteella työtä on vielä edessä.
”Finanssiala on kannattanut kansallisen strategian luomista ja on mukana sen edistämisessä. Talousosaaminen ei ole vain ongelmien torjumista, vaan se auttaa yksilöä taloutensa hoidossa. Vaurastumisen myötä hyvinvointi ja elämänlaatu tutkimusten mukaan kohenevat.”
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Nordealle kunniamaininta vuoden talousosaamisen edistäjänä – Takuusäätiölle pääpalkinto
”Satuttiin pärjäämään, mutta nyt on prepattu” – Lempäälän nuoret Suomea edustamaan
Rahaviikko: ASP-säästäminen, huijaukset, opintolaina ja onko eläke wörtti vai SUS?
Talousguruilta avoin kirje virkaan astuvalle presidentti Stubbille: Huomio nuorten hyvinvointiin
