”Tekoälyaika on aloittelevan rikollisen kulta-aikaa” – Tekoäly on leivänpaahdin, joka ei tiedä kirjoittaako koodia vai huijaako ihmisiä

Digihuijauskampanjat ovat usein isojen rikollisorganisaatioiden masinoimia. Rikolliset lähettävät massoittain viestejä tai soittavat puheluita, ja tietty prosentti lankeaa huijauksiin. Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson kertoo, että tekoälyaika on aloittelevan rikollisen kulta-aikaa. Monta työvaihetta huijauksissa voi jättää tekoälyn hoidettavaksi.

”Voin aamukahdeksalta antaa kehotteen ja laittaa tekoälyn rakentamaan huijaussivua. Kello yhdeksältä, kun pankkien petostorjujat hakevat kahvia, suljen sivuston ja kerään rahat. Ei kellään ole mahdollisuutta pysyä tällaisessa vauhdissa”, Abrahamsson havainnollistaa.

Nykyisten avoimien ratkaisujen kautta huijauskampanjan voi panna pystyyn ohjelmistotekniikan professoria vähemmälläkin kompetenssilla. Järjestelmät syntyvät tekoälylle annettavilla kehotteilla, suurtakaan koodaustaitoa ei tarvita.

Abrahamsson on mukana Tampereen yliopiston Evil AI -hankkeessa, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä tekoälyagenttien eli ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa. Tähän kuuluvat myös erilaiset digihuijaukset.

Evil AI:sta eli pahantahtoisesta tekoälystä puhuminen on Abrahamssonin mukaan hieman harhaanjohtavaa: ei tekoälyllä ole halua tai tahtoa, vaan taustalla on aina ihminen.

”Tekoälyn voi saada matkimaan ihmistä, mutta se silti loppujen lopuksi vastaa leivänpaahdinta. Ei tekoäly tiedä, mitä se tekee: kirjoittaako koodia vai masinoiko huijauksia.”

Ihmisen nenä

Jossakin petostorjunnan ammattilainen vielä voittaa tekoälyn: hänellä on nenä. Abrahamssonin mukaan tekoälyn oppiminen on vielä alussa ja siltä puuttuu kyky luovasti yhdistellä asioita ja vetää johtopäätöksiä – hiffauskyky, kuten Abrahamsson sanoo. Hän antaa esimerkin Tampereen yliopiston koemielessä rakentamasta tekoälyuutispalvelusta. Tekoäly hoitaa haastattelut ja uutisten kirjoittamisen.

”Tehtävänä voisi olla haastatella kunnanjohtajaa kaupungin uudesta sillasta. Kesken haastattelun kunnanjohtaja huudahtaa, että joen rannalla tappelee joukko uusnatseja ja presidentti Trump laskeutui juuri helikopterillaan jokeen. Tekoälyn seuraava kysymys on, kuka sillasta eniten hyötyy. Tekoäly kulkee raiteilla eikä osaa kovin hyvin sopeutua muuttuviin tilanteisiin.”

Tämä tietty kömpelyys hillitsee myös tekoälyavusteisia petoksia.

”Suomen kieli ei enää ole ongelma: kielimallit pystyvät uskottavaan ja virheettömään kieleen. Esimerkiksi puhelimitse lähestyvä huijaritekoäly on kuitenkin helppo saada juupastelemaan. Kielimallin käsityskyky etenee kuin raiteilla ja on huono ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Tekoälyllä on kultakalan muisti: se on joka kerta yhtä hämmästynyt uusista asioista. Leivänpaahdin mikä leivänpaahdin.”

Mopolla moottoritielle

Abrahamsson puhui Finanssiala ry:n (FA) Huijausten torjuntafoorumissa, joka kokoaa yhteen petostorjunnan ammattilaisia eri sektoreilta.

Tilaisuuden paneelissa Abrahamsson totesi, että esimerkiksi pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden petostorjunnan työkalut on tehty ihmistä, ei väsymättä puurtavaa konetta varten. Petostorjujien pitäisi itsekin hyödyntää kilpajuoksussa tekoälyä.

”Tekoälyn käyttöä vaikeuttaa nopea kehitys, jonka perässä sääntely ei tahdo pysyä. Pankit eivät aina ole kaikkein ketterimpiä uuden teknologian kokeilijoita, ja testaamiseenkin tarvittaisiin jonkinlainen hiekkalaatikko. Lisäksi on iso riski rakentaa kallis järjestelmä ja projektin loppupuolella kuulla, että se rikkoo lakia”, sanoo FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Nordean petostorjunnan asiantuntijan Sara Helinin mukaan tekoälyn ja muun teknologian hyödyntäminen näkyy pankin petostorjunnassa jatkuvasti enemmän.

”Huijausten laatu, vauhti ja volyymi ovat kasvaneet, mutta eivät pankit aivan kädettömiä ole. Esimerkiksi vuonna 2025 kalasteluvahinkoja saatiin Nordeassa laskettua kymmeniä prosentteja pääosin torjuntatoimien avulla.”

Pankit eivät voi taistella huijauksia vastaan yksin. Saxholm ja Helin kehuvat tehokasta yhteistyötä sekä viranomaisten että teleoperaattoreiden kanssa. Teleoperaattoreiden etujärjestön FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa muistuttaa, että Suomi on pieni maa, jossa asioita saadaan tehtyä tehokkaasti yhdessä.

”Pienen maan supervoima on yhteistyö – myös tekoälyssä ja huijausten torjunnassa.”

Tavallista kansalaista Abrahamsson suosittelee rohkeasti tutustumaan tekoälyyn, tulevaisuuden käyttöliittymään. Tekstien analysointi on laajan kielimallin ydinaluetta: se voi tunnistaa kielellisistä seikoista ja nyansseista huijauksen merkkejä ja varoittaa tästä käyttäjää.

”Kun saa yllättävän rakkauskirjeen salaiselta ihailijalta, voi ensimmäiseksi kysyä tekoälyltä, että mitä mieltä olet, onkohan tämä huijaus.”

Huijaustentorjuntafoorumin paneelissa keskustelivat Pekka Abrahamssonin (vas.) lisäksi FA:n Jussi Karhunen, Nordean Sara Helin, FA:n Niko Saxholm ja FiCom ry:n Elina Ussa.