Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan

• Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu.
• Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin.
• Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle.

Suomen Yrittäjät ehdottaa teettämänsä selvityksen pohjalta työeläkeyhtiöiden yhdistämistä. Selvitys ei varsinaisesti laske mahdollisesta yhdistämisestä tulevaa potentiaalista kustannussäästöä, vaan arvioi sen noin 150 miljoonaan euroon vuodessa. Tästä summasta yhtiöiden väliseen kilpailuun eli asiakkaiden hankintaan menevien kulujen arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävää arvioitua 100 miljoonan euron osuutta ja sen muodostumista ei selvityksessä perustella tai avata.

Työeläkejärjestelmän toimeenpanoon eli hallintoon meni viime vuonna Telan tilastojen mukaan 434 miljoonaa euroa. Järjestelmän tehokkuus on parantunut euroissa selvästi: vuonna 2007 työeläkkeiden toimeenpanoon meni koko toimialalla yhteensä 474 miljoonaa euroa. Nykyrahassa se vastaa 665 miljoonaa euroa.

Suomalaisen eläkejärjestelmän hallinnon tehokkuudesta ja sen vertautumisesta muihin kansainvälisiin verrokkeihin on saatavissa vähän varteenotettavaa tutkimusta. Paras tutkimus aiheesta on Eläketurvakeskuksen selvitys vuodelta 2013. Sen mukaan Suomen työeläkejärjestelmän hallintokustannukset ovat kansainvälisesti kilpailukykyiset ja monia vertailumaita alhaisemmat, vaikka järjestelmää hoitaa useampi toimija. Raportti on yksi harvoista kansainvälisistä selvityksistä, jossa verrataan eri maiden eläkejärjestelmien toimeenpanokustannuksia yhtenäisellä tavalla, huomioidaan sekä lakisääteinen eläketurva että työmarkkinaperusteiset lisäeläkkeet sekä tarkastellaan kustannuksia suhteessa vakuutettuihin, eläkeläisiin, maksutuloon ja eläkemenoihin.

”ETK:n tutkimus aiheesta on paras saatavilla oleva tutkimus. Tilanteeseen olisi toivottavaa saada päivitys nykyhetkeen. Näiden selvitysten jälkeen eläkejärjestelmässä on tapahtunut muun muassa useita fuusioita”, sanoo Finanssiala ry:n eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela.

”Eläkejärjestelmiä tarkastellessa on tärkeää katsoa järjestelmiä kokonaisuutena – ei vain osia siitä. Esimerkiksi Yrittäjien teettämässä suppeassa selvityksessä verrokkina on käytetty vain yhtä osaa Ruotsin eläkejärjestelmästä, ansiosidonnaista eläkejärjestelmää. Vertailusta oli jätetty pois Ruotsin rahasto- ja työmarkkinaeläkkeet. Tämä tuodaan selvityksessä esiin”, Kuusela toteaa.

Todellisia kustannussäästöjä olisi ollut otettavissa yrittäjien eläkejärjestelmästä

Mittakaavaa mahdollisiin kustannussäästöihin voi hakea yrittäjäeläkejärjestelmän (YEL) puolelta. Valtio rahoittaa yrittäjäeläkejärjestelmän vajetta vuosittain noin 600 miljoonalla eurolla suoraan verovaroista. Yrittäjien eläkejärjestelmää uudistettiin vastikään. Uudistuksen seurauksena valtion rahoitustaakka yrittäjien eläkkeistä kasvaa noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain.

”Finanssiala kannattaa yrittäjien eläkeuudistuksessa ratkaisua, jossa yrittäjien eläkemaksu pohjautuisi verotettaviin ansiotuloihin. Pitkällä aikavälillä oleellista olisi aloittaa YEL-järjestelmässä rahastointi”, Mikko Kuusela toteaa.

Työeläkejärjestelmä kokonaisuudessaan voi hyvin. Järjestelmä on tasapainossa ja työeläkkeiden rahoitusnäkymät ovat Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisemien laskelmien mukaan aiempaa paremmat. Työeläkemaksuille ei näy nousupainetta.