
Säästöjen kasvu johtuu paitsi eläkevakuutuksiin sijoitetuista varoista, myös markkinakehityksestä eli sijoitettujen varojen tuotoista. Kuva: Shutterstock
- Suomalaisten henkivakuutussäästöjen määrä on kasvanut vuodessa yli 15 prosenttia.
- Kesäkuun 2026 lopussa vakuutussäästöjä oli yli 76 miljardia euroa.
- Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on erinomainen keino täydentää lakisääteistä eläketurvaa.
- Lisäeläkesäästämistä tulee Suomessa edistää esimerkiksi muuttamalla lisäeläkkeiden eläkeikää ja lisäämällä verotuksellisia kannusteita.
Vakuutussäästäminen on pitkäaikaista säästämistä, ja sen muotoja ovat muun muassa säästöhenkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus.
Suomalaisten vakuutussäästöt ovat kasvaneet vuodessa 15,2 prosenttia. Säästetty kokonaissumma oli kesäkuun lopussa 76,4 miljardia euroa. Vuotta aiemmin summa oli 66,2 miljardia. Suurimmat kasvuluvut ovat säästöhenkivakuutuksissa (15,3 %) ja kapitalisaatiosopimuksissa (20,8 %).
”Säästöjen kasvu johtuu paitsi eläkevakuutuksiin sijoitetuista varoista, myös markkinakehityksestä eli sijoitettujen varojen tuotoista. Nämä ovat molemmat hyviä uutisia pitkäjänteiselle eläkesijoittajalle”, sanoo Finanssiala ry:n johtava juristi Piritta Poikonen.
Poikonen pitää oikeansuuntaisena EU:n päätöstä nimetä säästö- ja investointiunionin lähivuosien painopisteiksi pitkäaikaissäästämisen – erityisesti vapaaehtoisen eläkesäästämisen – lisääminen.
”Koko Eurooppa ikääntyy, ja kansalaisten omaa taloudellista varautumista tarvitaan. Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä kattaa kohtuullisen toimeentulon, mutta täydentävä eläkesäästäminen parantaa mahdollisuuksia varautua eläkeaikaisiin lisämenoihin, kuten erilaisten elämää helpottavien palvelujen hankintaan.”
”Julkinen ja yksityinen turva eivät sulje toisiaan pois. Valitettavasti viime vuosien politiikka on lyönyt korville kansalaisia, jotka haluaisivat varautua pitkäjänteisesti eläkeikään. Käytännön toimet ovat olleet päinvastaisia, kuin mihin EU kannustaa”, Poikonen sanoo.
Vapaaehtoista lisäeläkesäästämistä on syytä elvyttää. Lisäeläkkeen eläkeiän on vastattava työeläkelakien mukaista eläkeikää, ja maksut on voitava vähentää verotuksessa järkevässä määrin. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen tarvitsee toimivia ja ennakoitavia kannustimia.
”Eläkesäästäminen on pitkäaikaista, usein vuosikymmenien yli jatkuvaa säästämistä, mikä edellyttää pitkäjänteisyyttä. Eläkeikään saakka sidotussa säästämisessä rahat pysyvät koskemattomina eläkeaikaan asti, mutta tämän eläkeikään sitoutumisen vastineeksi tarvitaan kannustimia, kuten mahdollisuus vähentää maksuja verotuksessa”, Poikonen sanoo.





