Tuore tutkimus: Kansa kaipaa kannustimia lisäeläkesäästämiseen

• Kansalaiskyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista kannattaa valtion kannustetta ikään sidottuun vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen esimerkiksi verovähennysoikeudella. Vain 15 prosenttia ei koe sitä tarpeelliseksi.
• Kiinnostusta eläkesäästämiseen on, mutta kannustimien puute heikentää vuosikymmeniä kestävän säästämisen houkuttelevuutta.
• Vastaajista 43 prosenttia ei osannut sanoa kysymykseen kantaansa. Epävarmojen vastaajien suuri osuus voi kertoa siitä, että lisäeläkeratkaisut eivät ole monille tuttuja, vaikka oman taloudellisen tulevaisuuden turvaaminen mietityttää.

Tuoreen kansalaiskyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa valtion tulee tukea ikään sidottua vapaaehtoista eläkesäästämistä esimerkiksi verovähennysoikeudella. Ainoastaan 15 prosenttia kyselyyn vastaajista oli väitteen kanssa eri mieltä ja 43 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

”Vaikka lakisääteinen eläketurva on Suomessa hyvällä pohjalla, monia kiinnostaa sen täydentäminen omilla säästöillä. Lakisääteinen eläkejärjestelmä kattaa senioriajan peruskulut, mutta se ei ole antelias. Eläketurvaa voidaan vahvistaa elvyttämällä vapaaehtoinen lisäeläkesäästäminen,” tiivistää Finanssiala ry:n (FA) johtava juristi Piritta Poikonen.

Tulokset korostavat, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen tarvitsee toimivia ja ennakoitavia kannustimia.

”Vuosikymmenten säästäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, ja siksi tarvitaan kannusteita, jotka auttavat pitämään säästetyt varat koskemattomina eläkeikään asti. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannustimien poistaminen oli nykyiseltä hallitukselta todella lyhytnäköinen ratkaisu. Veroporkkanan poisto heikentää houkuttelevuutta tuotteilta, joissa säästöt on sidottu tiettyyn ikään saakka”, Poikonen toteaa.

Taloudellinen liikkumavara mietityttää – mutta keinoja sen parantamiseen ei välttämättä tunneta

Poikonen kiinnittää huomiota epävarmojen vastaajien suureen määrään.
”Se, että peräti 43 prosenttia vastaajista ei osaa ottaa kantaa, kertoo mielestäni kahdesta asiasta: omaa taloudellista tulevaisuutta kyllä pohditaan monissa kotitalouksissa, mutta lisäeläkeratkaisut eivät ole monille tuttuja. Kun politiikka on poukkoillut ja kannustimia on purettu, tuotteet ovat kadonneet ihmisiltä katveeseen – vaikka kiinnostusta säästämiseen sinänsä riittäisi”, Poikonen tulkitsee.

Poikonen painottaa tutkitun tiedon viittaavan siihen, että suomalaiset pitävät säästämistä ja sijoittamista tärkeänä tapana täydentää lakisääteistä eläketurvaa.

”Samaisen Norstat Oy:n tekemän kyselyn mukaan 61 prosenttia vastaajista piti tarpeellisena täydentää lakisääteistä eläketurvaa omilla säästöillä ja sijoituksilla”, Poikonen huomauttaa.

Poikosen mukaan päätös vapaaehtoisen lisäeläkesäästämisen veroporkkanan poistosta tulisi arvioida uudestaan viimeistään seuraavan hallituskauden alussa.

”Päättäjien olisi otettava tutkimustuloksista onkeensa, sillä vapaaehtoinen eläkesäästäminen ei hyödytä vain yksilöä, vaan myös koko yhteiskuntaa. Se täydentää lakisääteistä turvaa, kasvattaa ikääntyvien taloudellista liikkumavaraa ja osaltaan lieventää väestön ikääntymisestä julkiselle taloudelle syntyviä paineita”, Poikonen vetoaa.