Turvallisuus

Monitieteinen tutkimushanke listasi konsteja petostorjuntaan – Finanssialalta vahva kannatus

Lukko ja maksukortteja näppäimistöllä

Vaasan yliopiston vetämän VARJO-hankkeen tavoitteena on ollut muodostaa ajantasainen kokonaiskuva digihuijauksista Suomessa ja tunnistaa keinoja niiden tehokkaampaan torjuntaan. Tehokkaita torjuntakeinoja on jo olemassa, mutta niitä ei ole vielä koottu riittävän nopeaksi ja yhtenäiseksi toimintamalliksi.

VARJO-hankkeen keskeinen johtopäätös on, että vahinkoja voidaan vähentää merkittävästi, jos toimet kohdistetaan samanaikaisesti rikosketjun alkupäähän, rikoshyödyn nopeaan katkaisemiseen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja kuluttajien suojaamiseen. Digihuijausten torjunta olisikin nähtävä yksittäisten toimien sijaan jatkuvana yhteisenä politiikkatehtävänä, jossa ratkaisevaa on toimeenpanon nopeus, vastuiden selkeys ja kyky oppia muuttuvasta uhkaympäristöstä.

FA:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm pitää hankkeen toimenpide-ehdotuksia kannatettavina. Erityisen tarpeelliseksi hän näkee eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämisen.

”Tietojen vaihdolla on tärkeä rooli digihuijausten ja muiden talousrikosten sekä rahanpesun torjunnassa. Ensiarvoisen tärkeää olisi edistää pankkien välistä tietojen vaihtoa uudistamalla muun muassa pankkisalaisuuteen ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Myös pankkien ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on tehostettava”, listaa Saxholm.

Yksi FA:n tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan on kansallisen digihuijausten torjunnan ohjelman aloittaminen jatkuvalla rahoituksella. Mukaan ohjelmaan on saatava viranomaiset, pankit, operaattorit, netin kauppapaikat ja muut relevantit toimijat.

Torjuntatoimien tehostaminen on Saxholmin mukaan välttämätöntä, vaikka niissä valitettavan usein tullaan jälkijunassa ketterästi toimiviin rikollisverkostoihin nähden.

Uusi tummia pilviä näkyy myös lainsäädännön puolella. Valtiovarainministeriön työryhmä on ehdottanut, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Laajennus tarkoittaa, että pankilla on velvollisuus avata tili ja tarjota siihen liittyvät maksupalvelut myös yrityksille. Tilien lukumäärää ei ole ehdotuksessa rajattu.

”Tämä tarjoaa rikollisille eittämättä mahdollisuuden hyödyntää pankkijärjestelmää rikollisiin tarkoituksiin. Useamman yritystilin avulla voi esimerkiksi häivyttää rikollisin keinoin saatujen varojen alkuperää. Meidän mielestämme yritysten oikeus olisi rajattava yhteen tiliin”, Saxholm sanoo.

Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan suomalaisilta yritettiin viime vuonna viedä erilaisilla huijauksilla 148 miljoonaa euroa rahaa. Pankit saivat estettyä tai palautettua tuosta summasta yli puolet.