Kestävä rahoitus

• Kestävässä rahoituksessa on aika keskittyä raportoinnin jatkuvien muutosten sijaan vihreän kasvun konkreettiseen toimeenpanoon.
• Finanssialalla on keskeinen rooli kestävyysmurroksen rahoittajana, mutta kestävyystavoitteita ei saavuteta asettamalla finanssiala kestävyyspoliisin rooliin.
• Sääntelyn painopisteen on kohdistuttava ilmastolle ja ympäristölle vahingolliseen liiketoimintaan saastuttaja maksaa -periaatteella. 
• Luonnonarvomarkkinoita on edistettävä ensisijaisesti markkinaehtoisesti eikä uudella sääntelyllä. Mahdollisuus kaupallistaa luontoarvoja on tärkeä väline vauhdittaa luonnon monimuotoisuutta.

Kestävä rahoitus tarkoittaa finanssialan liiketoimintoja, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita.

Tuemme EU:n kestävän rahoituksen sääntelyhankkeiden tavoitteita, mutta toivomme samalla, että markkinoilla säilytetään joustavuus toteuttaa erilaisia kestävän rahoituksen liiketoimintamalleja. Yrityksillä on oltava vapaus innovoida.

Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että kestävä rahoitus on laajuutensa vuoksi vaikea ilmiö säännellä. Koska sääntely vaikuttaa useamman vuosikymmenen säteellä tehtäviin investointeihin, sen valmistelun on oltava erityisen huolellista ja perustuttava riittävään vaikutusten arviointiin.

Osana Euroopan vihreää kehitysohjelmaa (European Green Deal) EU kehitti kestävän rahoituksen strategian vuonna 2018. Sen tavoitteena on nopeuttaa yksityisen pääoman ohjaamista kestävämpään suuntaan.Tämä kattaa rahoitusalan toiminnot – kuten sijoittamisen, rahoittamisen ja vakuuttamisen – jotka ottavat huomioon kestävän kehityksen näkökulmat. EU:n kestävän rahoituksen viitekehys perustuu kolmeen pilariin:

1. Kestävään rahoitukseen liittyvän tiedon tarjoaminen (ns. kestävyysraportointi eli CSRD ja ESRS)
2. Työkalut kestävien sijoitustuotteiden luomiseen (SFDR)
3. Kestävien taloudellisten toimintojen luokittelujärjestelmä, eli taksonomia

Nykyään kestävyys onkin vakiintunut markkinakäytäntö. Maailma on tosin muuttunut vuodesta 2018 – vastuullisuusteemat joutuvat kilpailemaan erilaisten akuuttien kriisien kanssa (koronapandemia Ukrainan sota, Euroopan energia- ja kilpailukykykriisi.) Vastauksena tähän muuttuneeseen poliittiseen ilmapiirin EU otti uuden painopisteen kilpailukykynsä vahvistamiseksi.

Ensimmäisenä askeleena EU julkaisi merkittävän lainsäädännön kevennyspaketin 26. helmikuuta 2025 osana uuden Von Der Leyenin II komission ”yksinkertaistamisohjelmaa”. Paketti sisälsi ehdotetun lakikokonaisuuden nimeltä Omnibus I / Green Omnibus, jonka velvoitteita yksinkertaistava vaikutus kohdistui kestävän rahoituksen sääntelyyn. Muutoksia viedään edelleen vuonna 2026 lainsäädäntöön kansallisesti ja EU-tasolla.

On kuitenkin huomattava, että finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen ESG-dataa asiakkailtaan toimintansa ja oman raportointinsa tueksi.